Year: 2008
Type: dissertation
Study design: Observational Study
Abstract: Nuoruusvuosina ikätovereiden merkitys kasvaa ja ikätoverisuhteet muuttuvat aikaisempaa läheisemmiksi. Nuorilla on erityinen huoli siitä, mitä muut ihmiset itsestä ajattelevat. He alkavat myös yhä enemmän ajatella tulevaisuuttaan, esimerkiksi koulutustaan ja ammatin valintaa.Noona Kiuru tutki toveriryhmien merkitystä nuorten koulutussuunnitelmissa ja koulutuspoluissa sekä koulusopeutumisessa siirtymävaiheessa toisen asteen koulutukseen.- Toveriryhmillä on suuri merkitys nuorten koulutussuunnitelmissa ja koulusopeutumisessa. Samaan toveriryhmään kuuluvat nuoret muistuttavat toisiaan useiden asioiden kuten koulumenestyksen, koulutussuunnitelmien, koulutuspolkujen, sosiaalisen taustan ja koulusopeutumisen suhteen. Myös erilaiset sopeutumiseen liittyvät ongelmat näyttävät kasaantuvan tiettyihin toveriryhmiin: ryhmissä, joiden jäsenet olivat heikosti sopeutuneita, myös tavoitteet tulevan koulutuksen suhteen olivat alhaisempia, Kiuru havaitsi.Toveriryhmä vaikutti myös nuorten koulu-uupumukseen peruskoulun viimeisen lukukauden aikana: samaan ryhmään kuuluvat nuoret tulivat samanlaisemmiksi koulu-uupumuksen suhteen. Myös toveriryhmätyypillä oli merkitystä ryhmien sisäisessä samanlaisuudessa: tiiviiden toveriklikkien jäsenet muistuttivat toisiaan enemmän kuin löyhempien toveriryhmien jäsenet koulumotivaation ja koulutuspaikkaan tyytyväisyyden suhteen. Ne nuoret, jotka eivät kuuluneet mihinkään toveriryhmään, kärsivät useammin ongelmista koulusopeutumisessa kuin toveriryhmään kuuluvat nuoret.Tyttöjen ja poikien välillä oli lukuisia eroja. Toveriryhmillä oli tärkeämpi rooli tyttöjen koulutussuunnittelussa poikiin verrattuna. Lisäksi tytöt yleisesti menestyivät koulussa poikia paremmin ja olivat poikia paremmin motivoituneita koulunkäyntiin. Tytöt kuitenkin myös kärsivät poikia useammin koulu-uupumuksesta.- Toveriryhmät, joille on tyypillistä koulun ja yhteiskunnan vastaiset asenteet, ovat erityisessä vaarassa tulevaisuuden sopeutumista ja koulumenestystä ajatellen. Lisäksi suomalaiset tytöt näyttävät reagoivan poikia negatiivisemmin koulutyöhön liittyviin paineisiin ja olevan poikia haavoittuvaisempia toverihyljeksinnälle. Nuorten tyttöjen hyvinvointiin koulussa tulisikin kiinnittää jatkossa erityistä huomiota, Kiuru muistuttaa. Suomalaiset peruskoulut soveltuvat hyvin riskinuorten seulontaan ja tunnistamiseen, koska kaikki nuoret riippumatta perhetaustasta tai perheen taloudellisesta asemasta käyvät läpi saman peruskoulutuksen. Suunniteltaessa toveriryhmiin liittyviä interventioita yksi vaihtoehto on pyrkiä muuttamaan ryhmien koostumusta siten, että nuoria, jotka eroavat toisistaan sopeutumisen ja koulutustavoitteiden suhteen rohkaistaan työskentelemään ja viettämään aikaa yhdessä esimerkiksi jonkin yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Avainasemassa on koko toveriverkostoon ja sen koostumukseen vaikuttaminen.- Useiden ongelmanuorten sijoittamista samaan ryhmään kannattaa sen sijaan välttää, sillä tällöin on olemassa riski siihen, että ”tyhmyys tiivistyy ryhmässä” ja nuorten ongelmat lisääntyvät entisestään, Kiuru suosittaa. Kiurun tutkimus perustuu kahteen aineistoon. Ensimmäinen noin neljänsadan nuoren aineisto oli peräisin Kohti työelämää –tutkimusprojektista. Toisen otoksen noin kuudensadan nuoren aineisto oli peräisin Koulutussiirtymät Kuopiossa -tutkimusprojektista.
Author: Noona Kiuru
Language: English
Subfield: Applied Psychology
Field: Psychology
Domain: Social Sciences
SDG: Quality education
Open Access status: green
OpenAlex ID: W1040572062