Kauhajoen ampumissurmille altistuneiden opiskelijoiden selviytyminen, tuki ja hoito Kahden vuoden prospektiivisen seurantatutkimuksen väliraportti
Year: 2009
Type: article
Study design: Observational Study
Abstract: pdf)TUTKIMUKSEN TARKOITUS: Tutkimus selvittää Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Kauhajoen toimipisteessä (Sedu ja SeAMK) ampumissurmille 23.9.2008 altistuneiden opiskelijoiden selviytymistä ja tuen ja hoidon saantia kahden vuoden seuranta-aikana.Vertailuaineisto koottiin Keravalta Keski-Uudenmaan ammattiopiston (Keuda) ja Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoista.Keskeiset tutkimuskysymykset koskevat ampumistrauman kokeneiden toipumista, psyykkisiä oireita, mielenterveyshäiriöitä ja toimintakykyä.Lisäksi selvitetään taustatekijöihin, traumatilanteeseen ja toteutuneeseen tukeen liittyviä tekijöitä sekä näiden suhdetta hyvään toipumiseen ja toisaalta pitkittyneeseen oireiluun. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS:Tutkimuslomakkeet täytettiin ensimmäisen kerran neljä kuukautta tapahtuman jälkeen tammikuussa 2009.Tutkittavien seuranta jatkuu kahden vuoden ajan.Tutkimus tehdään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Mielenterveys ja päihdepalvelut -osastolla Lasten ja nuorten mielenterveysyksikössä yhteistyössä oppilaitosten henkilöstöjen kanssa.Tutkimus koordinoituu Kauhajoella tehtävään jälkihoitotyöhön.Mikäli vastausten perusteella heräsi epäily, että opiskelijan saama tuki on riittämätöntä, hänet ohjattiin tarvittavan hoidon ja tuen piiriin.TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT: Tutkimuksessa verrataan Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Kauhajoen toimipisteen opiskelijoilta koottuja tietoja vertailuryhmän opiskelijoilta koottuihin tietoihin sekä Jokelan koulukeskuksessa ampumissurmille altistuneiden oppilaiden seurantatutkimuksen tietoihin.Kysely suunnattiin kaikille Koulutuskuntayhtymän Kauhajoen toimipisteen Sedun (toisen asteen palvelualan oppilaitos) ja SeAMK:n (Seinäjoen ammattikorkeakoulun liiketalouden, yrittäjyyden ja ravitsemusalan yksikön) opiskelijoille.Tieto kerättiin opiskelijoiden itse täyttämillä arviointilomakkeilla, jotka muodostuvat taustatiedoista ja opiskelumenestyksestä, trauman jälkeisiä oireita kartoittavasta kyselystä Impact of Event Scale (IES), yleisestä oirekyselystä (GHQ-12), sekä päihdekäyttöä ja dissosiaatio-oireita, sosiaalista tukea, maailmankatsomuksen vaikutusta, trauman jälkeistä mahdollista myönteistä kasvua, median ja uutisoinnin vaikutuksia, kyselyn kuormittavuutta, tuen ja hoidon tarvetta, toteutunutta tukea ja hoitoa ja niiden riittävyyttä koskevista kysymyksistä.TULOKSET: Puolet Kauhajoella opiskelleista koki merkittävän trauman syyskuun 2008 ampumavälikohtauksessa.Noin kaksi kolmasosaa Kauhajoella opiskelleista voi hyvin, kolmasosalla oli psyykkisiä oireita neljä kuukautta tapahtuman jälkeen.Mitä vakavammin opiskelijat tulivat uhatuksi ampumavälikohtauksessa tai mitä suurempia menetyksiä he kokivat, sitä todennäköisemmin heillä esiintyi psyykkistä oireilua.Hiukan alle puolella kyselyyn vastanneista todettiin kohonnut riski sairastua traumaperäiseen stressihäiriöön.Osuus oli selvästi suurempi kuin verrokkikoulun opiskelijoilla.Riski oli sitä suurempi, mitä suurempaa uhkaa tai menetyksiä opiskelija koki kouluampumisessa.Tapahtumapäivänä tukea tarjottiin valtaosalle Kauhajoella opiskelleista.Tukea vastaanottaneista kaksi kolmasosaa koki tuen olleen vähintään riittävää.Kriisityö tapahtumaa seuranneen viikon aikana tavoitti noin kaksi kolmasosaa opiskelijoista, ja tukea saaneista yli kaksi kolmasosaa koki sen auttaneen.Vaikeammin altistuneille tarjottiin useammin tukea.Toimittajat kyselivät tapahtumista noin puolelta opiskelijoista, joista kolme neljästä kieltäytyi vastaamasta toimittajien kysymyksiin.Noin kolmasosa koki toimittajien kysymyksiin vastaamisen huonontaneen vointia.Puolet vastanneista koki uutisoinnin seuraamisen huonontavan oloa.Alle viidesosa Kauhajoella kyselyyn vastanneista opiskelijoista piti kyselyä kuormittavana.Kaksi kolmasosaa opiskelijoista oli valmiita vastaamaan kyselyyn uudestaan.Verrokkioppilaitoksessa kysely koettiin useammin kuormittavana ja halukkuus vastata uudestaan oli pienempi.SEURANTA: Toistomittaukset tehdään 12 ja 24 kuukautta ensimmäisestä mittauksesta ensi vaihetta vastaavilla arviointilomakkeilla. 12 kuukauden ja 24 kuukauden seurantoihin liitetään diagnostiset haastattelut käyttämällä puolistrukturoituja haastatteluja.
Authors: Henna Haravuori, Laura Suomalainen, Tuija Turunen, Janne Helin, Noora Berg, Kalle Murtonen, Kristi Kajak, Olli Kiviruusu, Mauri Marttunen
Institution: Finnish Institute for Health and Welfare
Language: Finnish
Subfield: Clinical Psychology
Field: Psychology
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W1162379791