Year: 2009
Type: article
Study design: Observational Study
Abstract: 142-2 (pdf)Tähän raporttiin on koottu tietoa pohjoispohjalaisten terveydestä, terveyskäyttäytymisestä, huonon terveyden riskitekijöistä, kuolleisuudesta ja terveyspalveluiden käytöstä sukupuolittain ja koulutusryhmittäin.Pohjois-Pohjanmaan tietoja verrataan Länsi-Suomen ja Lapin lääneihin sekä koko Suomeen.Raportin tiedot pohjautuvat useisiin olemassa oleviin rekisteri-ja kyselytietoihin.Tiedot kattavat parhaiten työikäiset, mutta myös lapsia ja nuoria on tarkasteltu mahdollisuuksien mukaan.Lisäksi tietoja on täydennetty haastattelemalla pohjoispohjalaisia toimijoita.Raportissa esitettyjen tulosten mukaan Pohjois-Pohjanmaalla on suuria väestöryhmäeroja terveydessä ja sen taustatekijöissä.Koulutusryhmien väliset erot Pohjois-Pohjanmaalla ovat pääasiassa yhtä suuria kuin vastaavat erot koko Suomessa.Vähemmän koulutettujen pohjoispohjalaisten keskuudessa huono terveys ja toimintakyky ovat yleisempiä kuin korkeammin koulutettujen keskuudessa.Myös terveyttä vaarantavat elintavat sekä huonolle terveydelle altistavat tekijät kuten lihavuus ja korkea verenpaine ovat yleisempiä ja kuolleisuus suurempaa kuin korkeammin koulutetuilla.Lääkärikäynnit ja psykiatriset sairaalahoitojaksot ovat vähän koulutetuilla yleisempiä kuin korkeimmin koulutetuilla.Sen sijaan sepelvaltimokirurgian osalta terveyspalveluiden käytössä on epätasa-arvoista jakautumista tarpeeseen nähden.Terveyserot näkyvät jo lapsuudessa ja nuoruudessa.Ammattioppilaitoksissa opiskelevat pohjoispohjalaisnuoret elävät epäterveellisemmin ja voivat huonommin kuin lukiolaiset ikätoverinsa.Korkeammin koulutettujen äitien lapset kokevat itsensä terveemmiksi ja heidän elintapansa ovat terveellisemmät kuin vähemmän kouluja käyneiden äitien lapset.Raporttia varten haastatellut pohjoispohjalaiset toimijat näkivät terveyserojen kaventamisen yhteiskunnallisena asiana, johon voidaan vaikuttaa laajalla sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä.Koko pohjoispohjalaisen väestön terveyttä voidaan tehokkaimmin edistää kohdentamalla toimintaa ja palveluja niihin ryhmiin, joihin ongelmat kasautuvat, ja joiden tilanteen parantamisella on suurin vaikutus koko väestön terveyteen.Jatkossa tarvitaan niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin toimijoita ja näiden yhteistyötä kaventamistyön eteenpäin viemiseksi.
Language: Finnish
Subfield: Health
Field: Social Sciences
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W1186205092