Year: 2001
Type: article
Abstract: Uskontososiologiassa paljon keskusteltu maallistuminen eli sekularisaatio (ks. Ketola & Pesonen & Sjoblom 1997) voidaan ymmartaa uudella tavalla, kun otetaan huomioon, etta uskonto ja teologia eivat ole yksi ja sama asia. Uskonto, painvastoin kuin teologia, on luonnollista. Kaikki ihmiset ovat luonnostaan kykenevia muodostamaan uskonnollisia uskomuksia ja osallistumaan uskonnolliseen kayttaytymiseen aivan samoin, kuin he oppivat kielen luonnostaan. Eri kulttuureissa on tietysti erilaisia kielia ja eri uskontoja, mutta jokaisella terveella vastasyntyneella on myotasyntyinen kyky oppia mika tahansa niista (ks. Lawson & McCauley 1990; Gopnik & Meltzoff & Kuhl 2001). Sen enempaa uskonnollisten kasitysten kuin kielenkaan oppimiseen ei tarvita erityista organisoitua opetusta (Wiebe 1991; McCauley 2000; Boyer 1994 & in press; Pyysiainen in press.). Teologia sen sijaan on uskonnollisten uskomusten systematisointia ja teoriaa, jota kukaan ei opi samalla tavalla luonnostaan kuin kielta tai uskontoa. Se vaatii vaivalloista opiskelua ja muistuttaa enemman kielioppia tai kielentutkimusta siina mielessa, etta se ikaan kuin tasapainottelee kuvauksen ja ohjeellisuuden valilla. Yleisemmalla tasolla sanottuna teologia on lahempana tiedetta kuin kansanomaista ajattelua. (Ks. Wiebe 1991; McCauley 2000; Boyer in press, ch. 9; Pyysiainen 2001, 86‐88; in press, ch. 7.) On kuitenkin huomattava, etta sanaa teologia kaytetaan kahdesta erilaisesta instituutiosta. Yhtaalta on kirkkojen piirissa harjoitettavaa teologista ajattelua, toisaalta akateemista yliopistoteologiaa. Lisaksi teologialla ei tassa tarkoiteta vain kristillista teologiaa, vaan minka tahansa uskonnon teologiaa. Kuitenkin vain kristinuskon piirissa on syntynyt ero kirkollisen ja akateemisen teologian valilla. Siina missa kirkollinen teologia pyrkii kirkon opin selkeaan ilmaisemiseen ja perustelemiseen, akateeminen teologia pyrkii olemaan kristinuskon tieteellista tutkimusta. Sen ei voida ainakaan suomalaisissa teologisissa tiedekunnissa sanoa epaonnistuvan tieteellisyyspyrkimyksessaan yhtaan sen enempaa kuin muun humanistisen tutkimuksen. Akateemisen teologian erityspiirre on kuitenkin sen yhtaaikainen pyrkimys erottautua kirkollisesta teologiasta ja samalla kuitenkin sailyttaa jonkinlainen puheyhteys siihen. Muilla tieteenaloilla ei ole vastaavaa dilemmaa. En ole tassa kuitenkaan ensisijaisesti kiinnostunut teologian tieteellisyydesta, vaan uskonnon ja teologian suhteesta maallistumiskysymyksen osalta.
Author: Ilkka Pyysiäinen
Language: Finnish
Subfield: Sociology and Political Science
Field: Social Sciences
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W1235641742