Näkövammaisen lukiolaisen fyysinen aktiivisuus ja koululiikunta : Haastattelututkimus mallintamisen perustaksi
Year: 2005
Type: dissertation
Abstract: TiivistelmäTämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada käsitys näkövammaisen lukiolaisen fyysisestä aktiivisuudesta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä.Tutkimusmateriaali hankittiin haastattelemalla kahteen kertaan kolmasosa noin 30 näkövammaisesta suomalaisesta lukiolaisesta.Tutkimusote oli komplementaarinen siten, että teoria-ja aineistolähtöisyys ovat tiiviissä suhteessa keskenään.Precede-Proceed-mallin herkistäviä, mahdollistavia ja vahvistavia tekijöitä käytettiin keskeisinä analyysivälineinä.Valtaistumisparadigma valittiin tutkimusta ohjaavaksi arvolähtökohdaksi, jota käytettiin mm.liikunnanopettajien toimintamallien arvioinnissa.Fyysinen aktiivisuus oli vain osittain yhteydessä liikkumisnäköön.Vaikka liikkumisnäöttömät olivatkin vähiten aktiivisia, niin sekä erittäin rajoittuneella että rajoittuneella näöllä liikkuvat sijoittuivat kaikkiin aktiivisuusluokkiin.Lukiolaiset jakautuivat passiivisiin, suunnittelijoihin, kuntoilijoihin ja urheilijoihin.Kognitiiviset tekijät, riittävä toimintakyky, oppaan saatavuus, kiireen ja stressin puute sekä sosiaalinen tuki ja palaute edistymisestä olivat keskeisimpiä fyysisen aktiivisuuden määrittäjiä.Liikuntapedagogisesti suurimman haasteen muodostivat passiiviset ja suunnittelijat.Tulokset osoittavat, että liikkumisnäön asteella on yhteys subjektiiviseen integroitumiseen lukion liikunnassa.Mitä huonompi liikkumisnäkö sitä vähemmän lukiolainen oli ryhmän mukana ja sitä vähäisempää oli vuorovaikutus toisten kanssa.Tätä perustrendiä monipuolistivat useat tekijät.Erityisesti liikunnanopettajan toimintamallilla oli merkitystä siihen, suunnittelivatko opettaja ja oppilaat tuntien toteutusta yhdessä ja tekikö opettaja näkötilanteen vaatimia sovelluksia.Omaksutun valtaistumisparadigmaattisen lähtökohdan mukaan analyysit kohdistuivat itsenäistymiskehitystä tukevien elementtien löytämiseen fyysisen aktiivisuuden edistämisessä.Ympäristön toimintaa on pohdittu ja analysoitu tässä mielessä.Tutkimuksessa analysoitiin mm.opetussuunnitelmallisia ja integratiivisia reunaehtoja, jotka mahdollistaisivat täysipainoisen osallistumisen lukioliikuntaan ja edistäisivät fyysistä aktiivisuutta lukion jälkeenkin.Ympäristön mahdollisten ja toivottavien roolien kartoitus ulottuu siten koululaitoksesta järjestöihin, sosiaali-ja terveystoimeen sekä perheeseen.Tutkimus antoi mahdollisuuden arvioida niitä kriittisiä kohtia, joihin erityisesti passiivisten näkövammaisten nuorten fyysistä aktiivisuutta koskevaa tutkimusta voisi suunnata sekä millaisia paradigmaattisia lähtökohtia voitaisiin harkita tämän erityisryhmän kohdalla.
Source: Työväentutkimus Vuosikirja
Author: Kari Korhonen
Language: Finnish
Subfield: Education
Field: Social Sciences
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W1918870540