Year: 2003
Type: dissertation
Abstract: Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ammattikorkeakoulussa opiskelevien sairaanhoitajiksi valmistuvien opiskelijoiden hoitotyön oppimista esseevastausten perusteella.Esseevastaus ymmärretään tässä tutkimuksessa opiskelijan muodostamaksi ajatus-ja tietokonstruktioksi ja oppimisen välineeksi.Tutkimuksen pääkysymykset ovat: Mitä hoitotyön tietoa opiskelijoiden esseevastaukset sisältävät?Miten he käsittelevät hoitotyön tietoa esseevastuksissaan?Miten he rakentavat esseevastauksensa kokonaisuudeksi?Minkälaista on terveysalan opiskelijoiden esseevastauksissa ilmenevä hoitotyön oppiminen koulutuksen eri vaiheissa yksilötasolla tarkasteltuna?Tutkimusaineiston muodosti 18 opiskelijan 72 hoitotyön esseevastausta.Vastaukset ovat syntyneet opetussuunnitelman mukaisissa oppimistilanteissa neljässä opintovaiheessa koulutuksen aikana.Tukiaineistona käytettiin opetussuunnitelmia ja opiskelijoita opettaneiden opettajien haastatteluja.Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana oli suhteellisen väljä konstruktivistisiin teorioihin perustuva, Biggsin (1999) pragmaattista näkemystä lähellä oleva (constructive alignment, konstruktiivinen suuntaaminen) näkemys oppimisesta ja sen mukaan järjestetyn opetuksen yhteensovittamisesta. Näkemyksen mukaan hoitotyön oppiminen mielletään tiedonmuodostuksen tulokseksi.Hoitotyön oppimista suuntaavat hoitotyön oppiaineen luonne, opetussuunnitelman tavoitteet ja asetetut esseetehtävät.Esseevastausten tarkastelun lähtökohtana oli Biggsin ja Collisin (1982) ja Biggsin (1988, 1999) SOLO-taksonomia (structure of the observed learning outcome), jonka pohjalta rakennettiin uusi vaiheittain etenevä analyysirunko esseetehtävien, esseevastausten sisällön, tietorakenteen (tiedon laatu; tiedonmuodostuksen laatu) ja kokonaisrakenteen (esseetehtävien ja esseevastausten suhteuttaminen; esseevastausten taso) analysoimiseksi.Kutakin analyysivaihetta täydennettiin tietoa ja tiedonmuodostusta, muun muassa syvä-ja pintaprosessointia, käsittelevillä teoreettisilla näkemyksillä.Analyysin lähtökohtana oli Carles S. Peirceltä lähtöisin oleva loogisen päättelyn järjestelmään nojaava abduktiivinen lähestymistapa.Lähestymistapaan perustuen tarkasteltiin esseevastusten yhteyttä opetussuunnitelman sisältöä ja oppimisen tasoa kuvaaviin tulkintahypoteeseihin.Analyysin avulla pystyttiin täydentämään ja syventämään SOLO-taksonomiaa erityisesti tiedon suhteuttamisen osalta: esseevastausten sisällön ja tason suhteuttamista sekä esseevastausten ja esseetehtävien suhteuttamista ja niiden suhteuttamista opetussuunnitelmaan ja laajempiin kokonaisuuksiin.Toisiaan perättäin seuraaviin ana-lyyseihin perustuen syntyi viisiportainen kirjallisten töiden arviointikriteeristö.Esseetehtävät ohjasivat opiskelijaa syväprosessoimaan tietoainesta.Esseetehtäviin tuotettiin opintojen loppuvaiheessa alku-ja keskivaihetta laadukkaampia vastauksia.Hoitotyön oppiminen näkyi esseevastauksissa tiedonmuodostuksen laadullisena muutoksena.Se ilmeni arkitiedon vähenemisenä ja teoreettisen tiedon lisääntymisenä myös pohdintojen ja perustelujen tukena sekä tulkinnallisen reflektion lisääntymisenä.Opiskelijat muodostivat esseevastauksensa hoitotyön prosessimallin mukaan.Se auttoi rakentamaan vastauksista yhtenäisen kokonaisuuden.Prosessimallin osien käsitteellistämisen laatu ei kuitenkaan muuttunut opintojen edetessä.Esseevastaukset kytkeytyivät opetussuunnitelman tavoitteisiin (tulkintahypoteeseihin) ja esseetehtävien sisältö-ja tasovaatimuksiin parhaiten vasta opintojen loppuvaiheessa.Opiskelijat tuottivat kaikissa opintojen vaiheissa eniten osittain syväprosessoituja vastauksia.Syväprosessoituja vastauksia löytyi eniten opintojen kahdessa viimeisessä vaiheessa.Sen sijaan pintaprosessoituja vastauksia tuotettiin tasaisesti kaikissa opintojen vaiheissa.Aineistossa ei löytynyt yhtään korkean abstraktiotason vastausta.Tuloksista on mahdollista päätellä, että hoitotyön oppiminen on hidas muutosta ja muokkausta vaativa sisäistämisen prosessi, jossa sekä vastaamisen kriteereiden hallinnalla että hoitotyön tiedon hallinnalla on heijastusvaikutuksia tiedonmuodostuksen laatuun ja tiedonmuodostuksen laadulla puolestaan hoitotyön oppimiseen.Voidaan olettaa, että teoreettisen tiedon hyvä hallinta on edellytyksenä opiskelijan omakohtaisten hoitotyön näkökulmien ja ratkaisujen esittämiseen ja että teoreettisen tiedon hyvä hallinta mahdollistaa hoitotyön tiedon monipuolisen käyttämisen uusissa oppimis-ja ongelmatilanteissa.Teoreettisten lähtökohtien ja tutkimusaineiston analyysien perusteella syntyi näkemyksiä ja arviointiperusteita, joiden varassa on mahdollista tarkastella toisaalta oppimisen ja kirjallisten tehtävien tasoa.Toisaalta niiden varassa voidaan myös tarkastella sitä, mitä vaatimuksia kukin taso edellyttää ja mitä vaatimuksia seuraavalle episteemiselle tasolle siirtyminen opiskelijalta edellyttää.
Source: Työväentutkimus Vuosikirja
Author: Pirjo Havukainen
Language: Finnish
Subfield: Education
Field: Social Sciences
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W2118651670