Year: 2009
Type: dissertation
Study design: Observational Study
Abstract: Tryptofaani on välttämätön ravinnosta saatava aminohappo, joka toimii mm. serotoniini ja melatoniini hormonien esiasteena. Tryptofaani on elimistössä määrältään vähäisin aminohappo, ja sen pitoisuuden säätely metabolian kautta vaikuttaa moniin fysiologisiin prosesseihin. Jo pitkään on esimerkiksi tiedetty elimistön puolustautuvan tautia aiheuttavia mikrobeja vastaan laskemalla tryptofaanin paikallista pitoisuutta. Tärkeä tekijä tryptofaanin metaboliassa on indoliamiini 2,3-dioksigenaasi (IDO) entsyymi, joka metaboliareitin ensimmäisessä vaiheessa hajottaa aminohapon kynureniiniksi. Viime vuosina IDO on herättänyt kasvavaa mielenkiintoa erityisesti immuunijärjestelmän säätelijänä, sillä on selvinnyt, että tryptofaanitason lasku johtaa myös T-soluvasteen estymiseen. Tryptofaanin hajoamista ja IDO-entsyymin aktiivisuutta voidaan seurata määrittämällä verestä tryptofaanin ja sen hajoamistuotteen kynureniinin pitoisuuksien suhde.\n\nIDO:n katsotaan olevan keskeinen immuunisäätelyssä, koska sitä tuottavat pääasiassa immuunijärjestelmän antigeenia esittelevät solut. Merkittävimmät entsyymiä aktivoivat tekijät ovat Th1-tyypin sytokiini gammainterferoni (IFN-?) sekä tiettyjen bakteerien ulkopinnalla sijaitsevat lipopolysakkaridit. Entsyymin aktivaatio johtaa paikalliseen tryptofaanitason laskuun, mikä heikentää lähellä olevien T-solujen lisääntymistä ja toimintaa. Nykyään tiedetään tryptofaanin hajoamisen olevan merkittävässä asemassa niin normaalissa immuunivasteessa kuin myös useissa sairauksissa, mutta IDO-välitteisen immuunivasteen estymisen todellinen merkitys eri sairauksissa on vielä suurelta osin avoin.\n\nVäitöskirjatyössä selvitettiin IDO-entsyymin toimintaa ja sen aktiivisuutta sääteleviä tekijöitä sekä terveillä suomalaisilla, että infektiossa, atopiassa ja valtimonkovettumataudissa. Tutkimusaineisto koostui yhteensä 2608 henkilöstä. Tutkimuksessa todettiin terveiden aikuisten IDO-entsyymiaktiivisuus korkeammaksi henkilöillä, joilla oli korkeaan IFN-?:n tuotantoon liittyvä geenipolymorfia. Tämä vahvistaa Th1 solujen tuottaman IFN-?:n merkityksen IDO:n säätelijänä. Entsyymiaktiivisuus havaittiin normaalia matalammaksi atopiaa, eli tyypillistä Th2 tyypin vasteen tautia, sairastavilla. Tiettyjen atopialta suojaavien ympäristötekijöiden, mm. helikobakteeri-infektion, huomattiin puolestaan kohottavan aktiivisuutta. Lisäksi todettiin helikobakteerin aikaansaaman aktiivisuuden nousun liittyvän kahden immuunijärjestelmän säätelijämolekyylin, CTLA4 ja TGF?, korkean ilmentymisen (CTLA4) tai tuotannon (TGF?) geenipolymorfioihin. Tulos antaa viitteitä siitä, että tiettyjen geenien perinnöllinen vaihtelu vaikuttaa IDO:n aktiivisuuteen, mutta assosiaatiotutkimuksen tulokset tulisi vielä varmentaa suuremmissa aineistoissa.\n\nVäitöskirjatyössä haluttiin lisäksi selvittää IDO:n mahdollista vaikutusta valtimonkovettumataudin synnyssä, sillä ateroskleroottisen plakin sisältämien T-solujen tiedetään olevan pääasiassa IFN ?:a tuottavaa Th1-tyyppiä. Entsyymiaktiivisuuden havaittiin assosioituvan taudin varhaisena merkkinä pidettävään kaulavaltimon seinämän paksuuntumiseen sekä useisiin muihin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin kahdessa eri-ikäisistä aikuisista koostuneessa väestöotoksessa, mutta se ei kuitenkaan osoittautunut valtimonkovettumataudin itsenäiseksi riskitekijäksi.
Author: Annika Raitala
Language: English
Subfield: Biological Psychiatry
Field: Neuroscience
Domain: Life Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W2174874227