Year: 2000
Type: dissertation
Abstract: Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko dokumentaation tehokkuutta arvioida viestintäteorioiden, erityisesti Gricen maksiimien, avulla. Tutkimuksen tulosten perusteella Gricen maksiimit ja muutkin viestintäteoriat ovat hyvä tapa syventää dokumentaation analysointia. Dokumentaation käyttämisessä näyttäisi kuitenkin olevan erityisenä ongelmana käyttäjän sisäisten mallien ja dokumentaatiossa esitetyn kontekstin yhdistäminen, ja tähän eivät nykyiset viestintäteoriat anna vastausta. Tietokoneohjelmistojen käyttäjädokumentaation tulee viestiä ohjelman käyttäjälle mahdollisimman helposti ja tehokkaasti hänen kulloinkin tarvitsemansa tieto. Dokumentaation kehittäminen on pitkälti pohjautunut käytettävyystutkimukseen, jossa pyritään tekemään ohjelmistoista käyttäjille helpompia ja miellyttävämpiä. Käytettävyystutkimus perustuu kognitiiviseen psykologiaan, jonka parissa löydettyjä havaitsemiseen, oppimiseen ja muistamiseen liittyviä säännönmukaisuuksia on pyritty hyödyntämään myös dokumentaation kehittämisessä. Sen sijaan kielitieteellisen tutkimuksen ja viestintäteorioiden hyödyntäminen dokumentoinnissa on ollut vähäisempää. Tutkimuksessa kartoitettiin aluksi dokumentaation kehittäjien työssään soveltamia periaatteita ja tavoitteita, kuten hyvä käytettävyys sekä sisäiset mallit, joilla käyttäjät mielessään kuvaavat monimutkaisia järjestelmiä sekä niiden toiminnallisia syy- ja seuraussuhteita. Samalla esitettiin myös, minkätyyppisiä tiedon lähteitä ohjelmistojen käyttäjät tutkimusten mukaan pitävät parempana ja siis tehokkaampana kuin varsinainen dokumentaatio: kollegalta kysyminen sekä erilaiset kaupalliset (epäviralliset) ohjekirjat. Tämän jälkeen käsiteltiin erilaisia viestintäteorioita, joiden voidaan nähdä pikemminkin täydentävän toisiaan kuin esittävän täysin vaihtoehtoisia ajatuksia viestinnän syvimmästä olemuksesta. Käsitellyt viestintäteoriat jaettiin neljään tyyppiin sen mukaan, millaisia taustaolettamuksia teoriat sisältävät viestinnässä siirrettävistä merkityksistä sekä viestinnän tehokkuudesta ja viestinnän onnistumisesta. Teoriatyyppeinä määriteltiin pintamerkitysteoria, kertyvän merkityksen teoria, tarkoitetun merkityksen teoria sekä tavoitesuuntautuneen merkityksen teoria. Tavoitesuuntautuneen merkityksen teorioista yksi esimerkki on Gricen esitys keskustelun maksiimeista, joilla kuvataan tehokkaan ja vaikuttavan keskusteluviestinnän perusperiaatteita. Maksiimien mukaan vuorovaikutuksen tulee sisältää asiaankuuluvaa, oikeanlaatuista tietoa sopivassa määrin ja riittävän selkeästi esitettynä. Oleellista viestinnässä on myös yhteistyö viestijöiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimuksen empiirisessä osassa havainnoitiin maksiimien noudattamista dokumentaatiossa. Tätä tutkittiin käytettävyyskokeella, johon osallistui viisi henkilöä. Kokeessa ilmenneitä ongelmakohtia analysoitiin maksiimeista käsin. Maksiimien soveltaminen oli tietyssä määrin tulkinnanvaraista, ja tuloksia ei voida yleistää. Testissä kuitenkin ilmeni, että määrän maksiimin rikkominen aiheutti pahimmat ongelmat: jos käyttäjälle tarjottiin liian paljon tai liian vähän tietoa, hänen oli erittäin vaikea tulkita tietoa ja löytää oikea etenemistapa. Kaikkia ilmenneitä ongelmia ei voitu tulkita yksinomaan maksiimeista käsin, vaan osa juontui koehenkilöiden sisäisten mallien ja dokumentaation yhteensopimattomuudesta. Käyttäjät toimivat sisäisten malliensa mukaisesti, ja etsivät tai odottivat löytävänsä tiettyjä avainsanoja tai tehtävänratkaisutyyppejä dokumentaatiosta. Kun dokumentaatio ei tukenutkaan kyseistä ajattelumallia, käyttäjän oli vaikea hahmottaa dokumentaatiossa esitetty ratkaisu ja sen konteksti. Eri kontekstitasojen luominen näyttäisikin olevan ongelma, jota käsitellyissä viestintäteorioissa ei ole kuvattu.
Author: Maria Lahti
Language: English
Subfield: Human-Computer Interaction
Field: Computer Science
Domain: Physical Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W2175582419