Year: 2013
Type: dissertation
Abstract: TIIVISTELMÄ Schildt, Kasimir Ario Vilhelm 2013. Stressi ja fyysinen aktiivisuus vuoden mittaisen neuvonta intervention aikana. Liikuntafysiologian Pro gradu -tutkielma. Liikuntabiologian laitos. Jyväskylän yliopisto. 83 sivua. Liikkumattomuus on luokiteltu maailman neljänneksi suurimmaksi kuolinsyyksi ja arviolta 3,2 miljoonaa ihmista kuolee vuosittain liikkumattomuudesta seuraaviin sairauksiin. Samaan aikaan ihmisten kokema stressi on lisääntynyt. Monissa aiemmissa tutkimuksissa fyysisen aktiivisuuden lisääminen on helpottanut stressiä. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, ovatko fyysinen aktiivisuus ja inaktiivisuus yhteydessä koettuun ja sykevälivaihtelun avulla mitattuun stressiin. Tutkimuksessa seurattiin vuoden ajan interventio-ryhmää (IR), joka sai neuvoja inaktiivisuuden vähentämiseksi. IR:n rinnalla seurattiin kontrolliryhmää KR. 123 aikuista oli tutkimuksessa mukana koko vuoden. Mittauksesta ja muuttujasta riippuen lopullisissa tilastollisissa analyyseissä oli mukana 42-90:n koehenkilön tulokset. IR koostui 25 miehestä (ikä 39 ± vuotta) ja 40 naisesta (ikä 36 ± 4 vuotta), KR koostui 26 miehestä (ikä 41 ± 5 vuotta) ja 32 naisesta (ikä 40 ± 5 vuotta). Koettua stressiä, työkykyä, fyysistä aktiivisuutta ja istuma-aikaa mitattiin kyselyillä. Sykettä ja sykevälivaihtelua mitattiin autonomisen hermoston toiminnan tutkimiseksi. Verrattuna KR:iin, IR:n itse raportoima istuma-aika työajalla ja koettu stressi laskivat ensimmäisen kuuden kuukauden aikana tilastollisesti merkitsevästi (istuma-aika p=0,017; ja itse raportoitu stressi p=0,019). Tuona aikana IR:n istuma-aika työajalla laski 85 ± 12%:sta 79 ± 15%:iin ja koettu stressi 67 ± 10:stä 65 ± 9:een. Sykevälivaihtelussa muutoksia havaittiin ortostaattisessa testissä, mutta tulokset olivat ristiriidassa kyselytulosten kanssa. Eroja ryhmien välillä havaittiin vain ensimmäisen kuuden kuukauden eli tehostetun seurannan aikana ja seuraavan kuuden kuukauden ylläpitojakson jälkeen eroja ei enää ryhmien välillä havaittu. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että neuvonnan avulla voidaan vähentää koettua stressiä sekä istumista työajalla. Ristiriitaiset tulokset sykevälivaihtelumittausten ja kyselyiden välillä herättävät kysymyksiä. Voi olla, että inaktiivisuuden välttäminen ei riitä vaikuttamaan autonomiseen säätelyyn. On myös huomionarvoista, että tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä havaittiin vain tehostetun seurannan eli ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Ihmisiä olisi siis jatkuvasti muistutettava neuvonnasta, jotta sen vaikutukset säilyivät. Avainsanat: stressi, syke, sykevälivaihtelu, inaktiivisuus, kysely
Author: Kasimir Schildt
Language: English
Topic: Physical Activity and Health
Field: Medicine
Domain: Health Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W2200007827