B-SM jääkiekkoilijoiden koettu motivaatioilmasto, tavoiteorientaatio, koettu pätevyys ja intentio sekä niiden yhteydet pelaajien viihtymiseen lajissaan
Year: 2015
Type: dissertation
Study design: Observational Study
Abstract: TIIVISTELMÄ Taruvuori, T. & Parkkola, P. (2015). B-SM jääkiekkoilijoiden koettu motivaatioilmasto, tavoiteorientaatio, koettu pätevyys ja intentio sekä niiden yhteydet pelaajien viihtymiseen lajissaan. Liikuntapedagogiikan pro gradu – tutkielma, Jyväskylän Yliopisto, 54 s., 5 liitettä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälainen on jääkiekon B-SM ikäluokan joukkueiden pelaajien kokema motivaatioilmasto, tavoiteorientaatio, intentio ja koettu pätevyys sekä niiden yhteys pelaajien viihtymiseen lajissaan. Tutkimuksen kohdejoukko oli jääkiekon B-SM sarjan Liigajoukkueorganisaatioiden joukkueet (N=12) ja pelaajat (N=265). . Pelaajat olivat iältään 14 – 17-vuotiaita ja pelaajat olivat pääosin vuonna 1996-syntyneitä (ka. 1996,5). Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2013 ja tulosten keruu tapahtui kyselylomakkeella joukkueiden valmentajien organisoimana. Motivaatioilmaston mittarina käytettiin Soinin (2014) Motivational Climate in Physical Education Scale – mittaristoa (MCPES), jonka väittämät muokattiin sopimaan jääkiekkoharjoituksia kuvaavaan muotoon professori Jarmo Liukkosen kanssa. Ilmastomittariin sisällytettiin lisäksi viihtymistä mittaava Scanlanin (1993) Enjoyment in Sport – mittari, jonka Soini (2006) muokkasi suomenkieliseksi koululiikuntaan sopivaksi. Tavoiteorientaatiota mitattiin 12-kohdan A 2 x 2 Achievement Goals Questionnaire for Sport–mittaria; AGQ-S (Conroy, Elliot & Hofer 2003) jääkiekkoharjoituksiin mukautettuna versiona. Koettua fyysistä pätevyyttä mitattiin Ecclesin (1983) Beliefs and Expectancies on Success-mittarin muokatulla versiolla. Intention mittaria muokattiin perustuen Ajzenin (1991) teoriaan intentiosta: Theory of Planned Behavior. Mittareiden luotettavuutta tarkasteltiin faktorianalyysin, Cronbachin alfakertoimen ja Pearsonin tulomomenttikorrelaation avulla. Tuloksia analysoitiin Pearsonin tulomomenttikorrelaation avulla. Tässä tutkimuksessa nousi esiin se, että tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto tukee pelaajien viihtymistä harjoituksissa. Tuloksissa painottui eniten tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto ja vähiten autonomiaa tukeva ilmasto. Pelaajien viihtyminen oli melko korkealla tasolla. Voimakkaimmin ilmaston suhteen viihtymisen kanssa korreloi tehtäväsuuntautunut ilmasto. Motivaatioilmaston ja tavoiteorientaation ulottuvuuksien välillä voimakkaimmin keskenään korreloivat tehtäväsuuntautunut ilmasto ja tehtävälähentyminen. Tavoiteorientaation ja viihtymisen suhteen voimakkaimmin korreloi tehtävälähentyminen ja viihtyminen. Tuloksista ilmeni myös, että eniten intentioon eli pelaamisen jatkumiseen vaikuttivat yhden vuoden tähtäimellä koettu fyysinen pätevyys eli se, kuinka hyväksi pelaaja kokee itsensä jääkiekossa. Pelaajille tulisi tarjota enemmän autonomiaa eli mahdollisuuksia vaikuttaa harjoitusten sisältöön ja harjoitteluun, koska tämän on todettu lisäävän urheilijan viihtymistä. Pelaajan halutessa suoriutua itselleen parhaalla mahdollisella tavalla, hänen saadessa omalle taitotasolleen sopivia haasteita ja motivaatioilmaston tukiessa yksilön kehittymistä (tehtäväsuuntautuneisuus), pelaajan viihtyminen harjoituksissa paranee. Itsensä hyväksi pelaajaksi kokema henkilö jatkaa todennäköisemmin peliuraansa kuin heikommaksi itsensä kokema pelaaja.
Authors: Teemu Taruvuori, Petteri Parkkola
Language: Finnish
Subfield: Social Psychology
Field: Psychology
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W2205082083