Year: 2015
Type: dissertation
Abstract: Pienen lapsen selviytymisen kannalta on olennaista, että vanhempi kiintyy lapseensa ja suojelee häntä vaaroilta. Kiintymyksen ja suojelun taustalla saattaa olla samanlaisia biologisia prosesseja, jotka voivat liittyä oksitosiinin toimintaan. Oksitosiini on hormoni ja välittäjäaine, joka vaikuttaa esimerkiksi synnyttämiseen, imettämiseen ja lapseen kiintymiseen. Oksitosiini saa vanhemmissa aikaan hoivaavaa käyttäytymistä lujittaen sidettä vanhemman ja lapsen välillä, mutta se saattaa hoivaamisen lisäksi saada aikaan suojelevaa ja jopa hyökkäävää käyttäytymistä äidin puolustaessa lastaan uhkaavassa tilanteessa. Eräs ihmisellä oleva perustavanlaatuinen motivaatiosysteemi on lähestyä tai välttää jotakin ärsykettä. Hoivaamisen ja puolustamisen voidaan ajatella olevan lähestymismotivaation ilmenemismuotoja. Lähestymis- ja välttämismotivaatiota voidaan tutkia mittaamalla aivojen etuotsalohkojen epäsymmetristä aktivaatiota eli frontaaliasymmetriaa. Suhteellisesti suurempi vasemmanpuoleinen aktivaatio liittyy lähestymismotivaatioon ja suurempi oikeanpuoleinen aktivaatio puolestaan välttämiseen. Tutkimuksessa selvitettiin oksitosiinin vaikutusta äitien lähestymismotivaatioon uhkaavassa kontekstissa. Lähestymismotivaation voidaan ajatella kertovan äidillä heräävästä suojelumotivaatiosta. Tutkimukseen osallistui 19 äitiä, joilla oli noin 13 kuukauden ikäinen lapsi. Äidit kävivät tutkittavina kaksi kertaa, joista toisella he saivat nenäsumutteena oksitosiinia ja toisella lumevalmistetta. Äitien tehtävänä oli eläytyä uhkaa ilmaisevaan tai neutraaliin lauseeseen ja sen jälkeen katsoa kuvaa omasta tai vieraasta lapsesta. Samalla heidän etuotsalohkojensa frontaaliasymmetriaa mitattiin elektroenkefalografian (EEG) avulla. Uhkaavat lauseet liittyivät koehenkilön omaan lapseen. Hypoteesina oli, että oksitosiini aiheuttaisi lumevalmisteeseen verrattuna suurempaa vasemmanpuoleista etuotsalohkojen aktivaatiota äidin eläytyessä kuvitteelliseen uhkaavaan tilanteeseen. Tutkimuksessa ei havaittu hypoteeseja tukevia tuloksia. Oksitosiini ei vahvistanut lähestymismotivaatiota uhkaavassa kontekstissa verrattuna lumevalmisteeseen. Ainoastaan lauseen valenssi vaikutti frontaaliasymmetriaan siten, että uhkaa ilmaisevat lauseet aiheuttivat enemmän lähestymismotivaatiota kuin neutraalit lauseet. Tulokset voivat selittyä sillä, että oksitosiini voi vaikuttaa eri tavalla henkilön persoonallisuudesta ja kokemushistoriasta riippuen. Tuloksiin saattoi vaikuttaa myös otoksen pieni koko. Oksitosiinin vaikutusten selvittäminen esimerkiksi motivaatioon on tärkeää, sillä sitä voitaisiin mahdollisesti käyttää varhaisen vuorovaikutuksen ongelmien interventioissa.
Author: Henna Lappalainen
Language: Finnish
Subfield: Endocrine and Autonomic Systems
Field: Neuroscience
Domain: Life Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W2208925757