Fyysisen rasituksen akuutit vaikutukset lyhyen latenssiajan venytysrefleksiin erilaisilla lihashistorioilla
Year: 2003
Type: dissertation
Abstract: Fyysisen rasituksen akuutit vaikutukset lyhyen latenssiajan venytysrefleksiin erilaisilla lihashistorioilla.Liikuntabiologian laitos.Jyväskylän Yliopisto.2003, 66 s.Lyhyen latenssiajan venytysrefleksin (SL-refleksi) tiedetään olevan herkkä monille eri tekijöille joista erittäin merkittäviä ovat mm.lihaksen edeltävä historia ja fyysinen rasitus.Varsinkin venymis-lyhenemis-kierto(SSC)-tyyppisen rasituksen tiedetään aiheuttavan lihassoluihin mekaanisia ja aineenvaihdunnallisia muutoksia.Rasituksen voitaisiin olettaa vaikuttavan samalla tavalla myös venytysrefleksin aiheuttavaan lihaksen pituutta ja sen muutosta aistivaan lihasspideliin.Tämän tutkielman tarkoituksena oli erilaisilla lihashistorioilla (staattinen, lyhenevä ja pitenevä lihas) selvittää spindeleissä rasituksen myötä tapahtuvia muutoksia.Lisäksi työssä haluttiin tutkia nykyisen Newtest Oy:n (entinen Digitest Oy) valmistaman kontaktimaton käyttöä rasituksen aiheuttaman suorituskyvyn heikkenemisen mittarina.Tutkimukseen osallistui 17 hyvin erilaisen liikuntataustan omaavaa koehenkilöä, joiden palautumista SSC rasituksesta seurattiin viikon palautusjakson aikana.Fyysinen rasitus johti hermo-lihas-järjestelmän heikentyneeseen suorituskykyyn sekä hyvin todennäköisesti lihassoluvaurioihin, koska koehenkilöiden tahdonalainen maksimivoima pieneni 29±7 % (p<0,001) ja kreatiinikinaasiaktiivisuudessa havaittiin selkeä kasvu.Suorituskyvyn aleneminen näkyi myös kontaktimatolla suoritetuissa vertikaalihypyissä, joiden lentoaika lyheni 25±5 ms (p<0,001).Venytysrefleksimittauksissa, joissa venytystä edelsi lihaspituuden pysyminen vakiona, todettiin venytysrefleksin EMG amplitudin laskeneen 44±9 % (p<0,001) % ja vääntömomentin 41±5 % (p<0,001) välittömästi rasituksen jälkeen.Osalla koehenkilöistä näkyi myös toinen laskuvaihe joko kahden tai kuuden päivän viiveellä rasituksesta.Isometrisen SL-refleksin vaimenemisen varmaa selitystä ei tiedetä.Intrafusaalisolujen mekaaniset mikrovauriot tuskin ovat selittävä tekijä palautumisen nopeasta etenemisestä päätellen.Parhaana selityksenä tämänhetkisen tiedon perusteella on pidettävä lihastyön ja tulehdusreaktion tuottamia kemiallisia aineita, jotka laukaisevat vapaiden hermopäätteiden välityksellä inhibitorisen vaikutuksen Ia-afferenttien terminaaleihin.Täysin ei voida sulkea pois sitäkään vaihtoehtoa, että itse lihasspindelissä tapahtuu joitakin kemiallisia tai rakenteellisia väliaikaisia muutoksia, jotka johtavat sen vähentyneeseen syt-tymistaajuuteen välittömästi rasituksen päätyttyä.Säännöllisesti ja riittävän usein kontaktimatolla suoritetut vertikaalihypyt näyttäisivät olevan käyttökelpoinen menetelmä hermo-lihas-järjestelmän suorituskyvyn seuraamiseen, vaikkakaan niiden suoraa yhteyttä mihinkään muuhun suorituskykymuuttujaan ei tässä tutkimuksessa pystytty osoittamaan.
Author: Jussi Peltonen
Language: Finnish
Subfield: Biomedical Engineering
Field: Engineering
Domain: Physical Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W2224864918