Year: 2007
Type: dissertation
Study design: Observational Study
Abstract: Liikunta -ja terveystieteiden tiedekunta Terveystieteiden laitos Kevät 2007 Liite 1Tämä tutkimus on osa laajempaa kehittämishanketta, jossa yhtenä osana selvitettiin rekan kuljettajien aerobista kuntoa, työssä kuormittumista ja työterveyshuollon keinoja kuormittumisen arviointiin.Erityisesti selvitettiin sykevälivaihtelun käyttökelpoisuutta työkuormituksen seurantamenetelmänä ja strukturoidun kyselylomakkeen käyttökelpoisuutta kuljettajien aerobisen kunnon arvioinnissa.Lisäksi arvioitiin aerobisen kunnon merkitystä työstä palautumisessa.Kuljettajien työn kuormittavuutta seurattiin sykevälivaihteluanalyysin avulla.Aerobisen kunnon merkitystä työstä palautumisessa arvioitiin vertaamalla autonomisen hermoston reaktioita (parasympaattinen/sympaattinen tonus).Kuljettajille tehtiin työterveyslaitoksella myös viisi minuuttia kestävät lepomittaukset, joissa sykevaihteluanalyysin avulla arvioitin autonomisen hermoston tilaa.Tämän perusteella arvioitiin aerobisen kunnon vaikutusta autonomisen hermoston reaktioihin ja verrattiin tupakoivien ja ei-tupakoivien kuljettajien eroja autonomisen hermoston toiminnassa.Kyselylomakkeen avulla arvioidun fyysisen kunnon ja suoralla menetelmällä mitatun hapenoton välillä oli tilastollisesti merkitsevä korrelaatio (Pearson r=0.773, p<0.001, n=26).Sykevälimittauksella arvioitu työpäivänaikainen palautuminen ei ollut yhteydessä fyysiseen kuntoon.Voimavaratasapainomuuttujan ja hyvän kestävyyskunnon välillä ei myöskään ollut korrelaatiota (r=0.170,p=0.408, n=26).Painoon suhteutetun maksimaalisen hapenoton (VO 2max ml -1 kg -1 min -1 ) ja hengityksestä johtuvan sykevaihtelun korkeataajuuskomponentin (high frequency, HF) suhteen ei myöskään ollut tilastollisesti merkitsevää korrelaatiota (r=0.324,p=0.205, n=17).Myöskään painokiloon suhteutetun maksimaalisen hapenoton ja matalataajuuskomponentin (low frequency, LF)/ korkeataajuuskomponentin välillä ei löytynyt korrelaatiota (r=0.319,p=0.212, n=17).Autonomisen hermoston lepomittauksissa (n=25) parasympaattisessa säätelyssä (hfkaista) tupakoitsijoiden ja ei-tupakoitsijoiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa (p=0.355).Sympaattisen hermoston aktiivisuuden kuvauksessa (LF/HF-suhde) ei myöskään havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tupakointiin (p= 0.752).Tässä tutkimuksessa käytetty kyselylomake maksimaalisen hapenoton arvioimiseen näyttäisi olevan hyvä apuväline työterveyshuollon terveystarkastuksiin rekan kuljettajille.Kyselyllä voidaan karkeasti arvioida kestävyyskuntoa ja osin kyselyyn perustuen antaa liikuntaohjeita terveystarkastuksen yhteydessä.Kuljettajien työn keskimääräinen energeettinen kuormitus työpäivän aikana oli selvästi alle 30 %, joten työssä selviytymiseen riittää keskitasoinen kunto.Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että hyvä fyysinen kunto ei välttämättä suojaa rekkamiehiä työssä kuormittumiselta tässä tutkimuksessa käytettyihin mittareihin perustuen.Tuloksia yleistettäessä tulee pitää mielessä käytettyjen menetelmien ja erityisesti aineiston pienen koon aiheuttama rajoitus.Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään kuitenkin, että hyvä aerobinen kunto suojaa monilta elintapasairauksilta, joille rekkamiehen työ voi altistaa.
Author: Matti Lassila
Language: Finnish
Subfield: Physiology (medical)
Field: Medicine
Domain: Health Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W2231028139