Koulumatkaliikunnan yhteys 7. ja 8. luokkalaisten nukkumistottumuksiin ja aamupalan syömiseen
Year: 2014
Type: dissertation
Abstract: Laukia, E. & Liiri, J. 2014. Koulumatkaliikunnan yhteys 7. ja 8. luokkalaisten nukkumistottumuksiin ja aamupalan syömiseen. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 66 s., 1 liite. Nuorten liikuntaharrastus on lisääntynyt, mutta samalla päivittäinen fyysinen aktiivisuus on vähentynyt. Fyysisesti aktiivisella tavalla kuljettu koulumatka on osa päivittäistä fyysistä aktiivisuutta. On tärkeää selvittää mitkä tekijät ovat yhteydessä aktiivisesti kuljettuun koulumatkaan, jotta fyysistä aktiivisuutta voidaan sen avulla lisätä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 7. ja 8. luokkalaisten tyttöjen ja poikien koulumatkan kulkutapaan yhteydessä olevia tekijöitä, kuten oppilaiden nukkumistottumuksia ja aamupalan syömistä. Käytimme tutkimusaineistona Liikkuva koulu -ohjelmasta saatua aineistoa, joka kerättiin 4.–9.-luokkalaisilta oppilailta syyslukukaudella 2010. Poistimme aineistosta alakoululaiset ja yhdeksäsluokkalaiset, joten otokseksi muodostui 1073 seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisen oppilaan aineisto seitsemästä yläkoulusta ympäri Suomea. Poikia oli 530 (49 %) ja tyttöjä 543 (51 %). Oppilaista 527 (49 %) oli seitsemäsluokkalaisia ja 546 (51 %) oli kahdeksasluokkalaisia. Käytimme aineiston tilastolliseen analysointiin IBM SPSS Statistics 20 -ohjelmaa. Aineiston kuvailemiseen käytimme frekvenssejä, keskiarvoja ja keskihajontoja. Koulumatkaliikunnan yhteyttä nukkumistottumuksiin ja aamupalan syöntiin tarkastelimme ristiintaulukoinnin avulla. Tilastollista merkitsevyyttä arvioitaessa käytimme χ²-yhteensopivuustestiä (Khii-neliötesti) ja merkitsevyyden raja-arvoa p<.05. Tutkimus osoitti, että yläkoulun 7. ja 8. luokkalaisista koulumatkan fyysisesti aktiivisella tavalla kulki 57 prosenttia oppilaista. Kahdeksan tuntia tai enemmän unta saavia poikia aineistossa oli 78 prosenttia ja tyttöjä 85 prosenttia. Lisäksi pojista 63 prosenttia ja tytöistä 58 prosenttia söi aamupalan päivittäin. Yläkoulun 7. ja 8. luokkalaisilla merkitsevin koulumatkatapaan yhteydessä oleva tekijä oli matkan pituus. Lähellä koulua asuvat oppilaat kulkivat koulumatkansa aktiivisemmin kuin kauempana asuvat oppilaat. Nukkumaanmenoajalla ja koulumatkaliikunnalla ei näyttänyt olevan yhteyttä. Aktiivisesti koulumatkan kulkevat oppilaat heräsivät myöhemmin kuin passiiviset ikätoverinsa. Heräämisajoilla oli tilastollisesti erittäin merkitsevä yhteys tytöillä ja merkitsevä yhteys pojilla. Koulumatkaliikunnalla ja aamupalan syönnillä ei ollut tilastollista merkitsevää yhteyttä. Fyysisesti aktiivisesti koulumatkan kulkevat pojat kokivat aamuväsymystä harvemmin kuin passiivisesti kulkevat pojat. Tytöillä näytti olevan samansuuntainen yhteys, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Alle viiden kilometrin päässä koulusta asuvien 7. ja 8. luokkalaisten oppilaiden ryhmässä olisi paljon potentiaalia fyysisesti aktiivisen koulumatkan kulkutavan lisäämiselle. Noin neljäsosa tämän tutkimuksen oppilaista kulki matkansa moottoriajoneuvolla vaikka he asuivat alle viiden kilometrin päässä koulusta. Fyysisesti aktiiviset oppilaat kokivat tämän tutkimuksen mukaan aamuväsymystä harvemmin kuin fyysisesti passiiviset ikätoverinsa. Väsymyksellä on vaikutusta nuoren oppimiskokemuksiin ja koulukäyttäytymiseen, joten koulussa menestymisen kannalta fyysisesti aktiivinen koulumatka olisi parempi koulumatkan kulkutapa.
Authors: Erkko Laukia, Jenni Liiri
Language: Finnish
Topic: Physical Activity and Health
Field: Medicine
Domain: Health Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W2233721010