Year: 2009
Type: dissertation
Abstract: Maaliskuu 2009 28 sivua ja 2 liitesivua TIIVISTELMÄ Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, onko puolison masentuneisuudella yhteyttä masennuspotilaan hoitotulokseen pariterapiassa.Hoitotulosta tarkasteltiin sekä masennuksen että parisuhdetyytyväisyyden kannalta.Toisena tavoitteena oli kartoittaa masennuksen ja parisuhdetyytyväisyyden suhdetta potilailla ja puolisoilla sekä heidän välillään.Kyseessä on seurantatutkimus, jossa käytettiin alkumittauksen ja vuoden seurannan tietoja.Tutkimusaineisto koostuu DINADEP (Dialogiset ja narratiiviset prosessit masennuksen pariterapiassa) -hankkeen tutkimusryhmään satunnaistetuista pariskunnista (n=36, 14 nais-ja 22 miespotilasta).Tutkimus on toteutettu naturalistisessa asetelmassa osana tavanomaista psykiatrista hoitokäytäntöä.Potilaiden ja puolisoiden masennusoireita mitattiin Beck Depression Inventory (BDI) -kyselyllä ja parisuhdetyytyväisyyttä Dyadic Adjustment Scale (DAS) -kyselyllä.Depression hoidosta pariterapialla on aiempia tutkimuksia ja jonkin verran on myös tutkittu depressiopotilaan puolison kuormittuneisuutta.Kahden masentuneen henkilön pareista ei tiettävästi ole aiempaa tutkimusta eikä myöskään puolison masentuneisuuden merkityksestä pariterapian tuloksellisuudelle.Tutkimuksen päätulos on, että puolison masentuneisuus on yhteydessä potilaan masennuksen hoitotulokseen vuoden seurannassa sekä masennuksen että parisuhdetyytyväisyyden osalta.Potilaat, joiden puoliso oli myös masentunut tutkimuksen alkutilanteessa, olivat seurantamittauksessa tilastollisesti merkitsevästi masentuneempia kuin sellaiset potilaat, joiden puoliso ei ollut masentunut.Potilailla, joiden puoliso oli masentunut, parisuhdetyytyväisyys kasvoi seuranta-aikana tilastollisesti merkitsevästi vähemmän kuin potilailla, joiden puoliso ei ollut masentunut.Naispuolisot olivat tutkimuksen alkutilanteessa tilastollisesti merkitsevästi masentuneempia kuin miespuolisot.Masennuksen ja parisuhdetyytyväisyyden suhde vastasi aiempien tutkimusten tuloksia vain vuoden seurannan osalta: yhteys oli vuoden seurannassa negatiivinen ja potilailla tilastollisesti merkitsevä.Samoin potilaan masennuksen aste oli tilastollisesti merkitsevässä, negatiivisessa yhteydessä puolison parisuhdetyytyväisyyteen.Masentuneilla puolisoilla näin ei kuitenkaan ollut.Tutkimus antaa vahvoja viitteitä siitä, että masentuneet puolisot eivät parantuneet vuoden aikana yhtä hyvin kuin masentuneet potilaat.Masentuneet puolisot myös jättivät vastaamatta vuoden seurantaan useammin kuin ei-masentuneet puolisot.Tutkimus tuo esiin parisuhteen molempien osapuolten masennuksen huomioimisen ja hoidon merkityksen sekä potilaan että puolison toipumisen kannalta.
Author: Perko, Kaisa
Institution: University of Jyväskylä
Language: Finnish
Subfield: Clinical Psychology
Field: Psychology
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W2265459591