Kielen kehitykseltään viivästyneiden viisivuotiaiden luku- ja kirjoitustaito ensimmäisen luokan keväällä
Year: 2005
Type: dissertation
Study design: Observational Study
Abstract: Kevät 2005 43 sivuaTutkimuksessa selvitettiin kielen kehitykseltään viivästyneiden 5-vuotiaiden kielitaitoa 5-ja 7-vuotiaina sekä luku-ja kirjoitustaitoa ensimmäisen luokan lopulla.Tutkittavat 198 lasta (93 tyttöä, 105 poikaa) kuuluivat Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen Varhainen kielen kehitys ja geneettinen dysleksiariski -tutkimusprojektiin.Heistä puolella oli geneettinen dysleksiariski (n=106) ja puolet (n=92) kuuluivat kontrolliryhmään.5-vuotiaiden kielitaitoa mitattiin sanavaraston, ohjeiden ymmärtämisen, taivuttamisen ja nimeämisen tehtävillä.Myös ei-kielellistä ja kielellistä kyvykkyyttä arvioitiin.7-vuotiaiden kielitaitoa tutkittiin taivuttamisen ja ohjeiden ymmärtämisen tehtävillä.Kontrolliryhmä suoriutui kokonaisuudessaan kaikissa kielellisissä tehtävissä riskiryhmää paremmin.5-vuotiaiden kielitaidon perusteella erotettiin viivästyneiden ryhmä (n=53), joka koostui 37 riskiryhmän ja 16 kontrolliryhmän lapsesta.Viivästyneiden ryhmä erottui ei-viivästyneistä tilastollisesti merkitsevästi kaikissa kielellisissä tehtävissä, mutta myös ei-kielellisessä kyvykkyydessä.Vielä 7-vuotiaanakin viivästyneiden kielitaito oli ei-viivästyneitä heikompaa.Lukutaitoa tutkittiin sanojen, epäsanojen ja tarinan lukemistehtävillä ja kirjoitustaitoa sanojen ja epäsanojen kirjoittamistehtävillä.Myös luku-ja kirjoitustaidossa havaittiin viivästyneiden olevan ei-viivästyneitä heikompia.Aiempien tutkimusten mukaisesti riskiryhmä suoriutui kaikista luku-ja kirjoitustehtävistä kontrolliryhmää heikommin.Lukutaidossa riskiryhmän viivästyneet olivat kuitenkin myös kontrolliryhmän viivästyneitä heikompia.Heikkojen lukijoiden joukosta riskiryhmän lapset muodostivat enemmistön.Viivästyneitä heikoissa lukijoissa oli sen sijaan noin puolet (47 %).Kielitaidon jatkuvuutta ja pysyvyyttä tarkasteltaessa havaittiin, että ryhmätasolla kielitaito on suhteellisen pysyvä.Erityishuomiota tulisi kiinnittää kuitenkin niihin riskiryhmän lapsiin, joilla on jo varhaista viivästyneisyyttä, sillä ongelmien jatkuvuus heidän kohdallaan on huomattavasti todennäköisempää kuin kontrolliryhmässä.
Author: Susanna Valkeinen
Language: Finnish
Subfield: Developmental and Educational Psychology
Field: Psychology
Domain: Social Sciences
SDG: Quality education
Open Access status: green
OpenAlex ID: W2266273952