Year: 2015
Type: dissertation
Study design: Observational Study
Abstract: Epilepsia on yleinen lastenneurologinen sairaus, jolle on tyypillistä ennustamattomat, toistuvat epileptiset kohtaukset. Epilepsia ei kuitenkaan ole pelkästään kohtauksia, vaan sitä sairastavilla lapsilla todetaan usein käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia. Erityisesti tarkkaavuuteen liittyvien ongelmien esiintyvyys on suurta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon ja millaisia käyttäytymisen ongelmia varhain epilepsiaan sairastuneilla lapsilla esiintyy kouluiässä vanhempien ja opettajien arvioimana. Tämän lisäksi tutkittiin epilepsiaan liittyvien tekijöiden yhteyttä kyseisiin ongelmiin. Lopuksi tarkasteltiin, ovatko alle kouluiän kehitystaso tai kouluiässä esiintyneet oppimisvaikeudet yhteydessä havaittuihin käyttäytymisen ongelmiin. Tutkimus oli osa vuonna 2004 alkanutta tutkimusprojektia, jossa selvitetään varhain epilepsiaan sairastuneiden lasten neurokognitiivista suoriutumista ja sosiaalista toimintakykyä. Tutkimuksen kohteena ovat Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenneurologisen yksikön seurannassa olleet epilepsiaa sairastaneet 3–6-vuotiaat lapset (N = 64). Seurantatutkimus toteutettiin vuonna 2011 lasten ollessa 9–14-vuotiaita. Siihen osallistui alkuperäisestä kohortista 43 epilepsiaa keskimäärin yhdeksän vuotta sairastanutta lasta. Epilepsiaan liittyvät lääketieteelliset taustatiedot kerättiin lasten sairauskertomuksista. Lisäksi lasten vanhemmat ja opettajat arvioivat lapsen käyttäytymistä ja tarkkaavuutta kyselylomakkeiden (Child Behavior Checklist ja Conners’ Rating Scales – Revised) avulla. Tulokset osoittivat, ettei suurimmalla osalla varhain epilepsiaan sairastuneista lapsista ollut vanhempien ja opettajien arvioimana käyttäytymisen ongelmia. Kliinisesti merkittäviä käyttäytymisen ongelmia arvioitiin olevan noin kolmasosalla tutkimukseen osallistuneista lapsista. Opettajat arvioivat ongelmia olevan hieman enemmän kuin vanhemmat. Varhain epilepsiaan sairastuneiden lasten käyttäytymisen ongelmat ilmenivät kouluiässä tarkkaamattomuutena, sisään- ja ulospäin suuntautuneena ongelmakäyttäytymisenä sekä hyperaktiivisuutena. Sekä vanhempien että opettajien arvioimiin käyttäytymisen ja tarkkaavuuden ongelmiin oli epilepsiaan liittyvänä tekijänä yhteydessä etiologia. Opettajien arvioimana myös epilepsian alkamisikä, kesto, kohtauskontrolli, lääkitys ja muut neurologiset diagnoosit olivat yhteydessä hyperaktiivisuuteen. Vanhempien arvioimana muut epilepsiaan liittyvät tekijät tai neurologiset diagnoosit eivät olleet yhteydessä käyttäytymisen ongelmiin. Epilepsiaan liittyvien tekijöiden lisäksi lapsen kehitystaso ennen kouluikää sekä oppimisvaikeudet kouluiässä olivat yhteydessä käyttäytymisen ja tarkkaavuuden vaikeuksiin sekä vanhempien että opettajien arvioimana. Tutkimus osoitti aikaisempien tutkimusten mukaisesti varhain epilepsiaan sairastuneilla lapsilla olevan kouluiässä keskimääräistä enemmän käyttäytymisen ongelmia. Mahdolliset käyttäytymisen ongelmat on hyvä huomioida kliinisessä työssä. Koska käyttäytymisen ongelmia esiintyy myös kohtauksettomilla lapsilla, tulee epilepsiaan sairastuneiden lasten käyttäytymistä ja tarkkaavuutta sekä niissä mahdollisesti esiintyviä ongelmia seurata riittävän pitkään myös kohtausten loppumisen jälkeen.
Author: Eeva Kettunen
Language: Finnish
Subfield: Clinical Neurology
Field: Medicine
Domain: Health Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W2284024875