Mitatun fyysisen kunnon sekä kehonkoostumuksen yhteys työperäiseen stressiin ylipainoisilla, liikuntaa harrastamattomilla henkilöillä
Year: 2013
Type: dissertation
Abstract: TIIVISTELMÄ Mitatun fyysisen kunnon sekä kehonkoostumuksen yhteys työperäiseen stressiin ylipainoisilla, liikuntaa harrastamattomilla henkilöillä Maaria Mäkitervo Jyväskylän yliopisto Liikuntatieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos Syksy 2013 53 sivua, 9 liitettä Työperäinen stressi on eräs työelämän keskeisimmistä haasteista ja sillä on mittavat vaikutukset terveydenhuollon kustannuksiin. Stressillä tiedetään olevan kiistaton vaikutus sydämen sykevaihteluun ja liikunnan on todettu laukaisevan stressiä ja parantavan sykevaihtelua. Näin voidaan tarkastella yksilön aerobisen kunnon vaikutusta sykevaihtelun kautta työperäisen stressin ilmentymiseen ja kokemiseen. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää tutkittavien stressitasoja sykevaihtelumittauksen ja kyselyn avulla sekä arvioida polkupyöräergometritestillä mitatun aerobisen kunnon ja kehonkoostumuksen merkitystä stressin ilmentymisessä. Tutkielma on osa Keho ja tuleva terveys (KEHOTUS) -tutkimusta, jonka vuoden 2011 aikana suoritettujen alkumittausten tuloksia käytettiin niiltä osin kuin ne olivat valmiita analysoitavaksi. Tutkielman koehenkilöinä oli 32 perustervettä, ylipainoista (BMI=25–35 kg/m2) ja säännöllistä liikuntaa harrastamatonta henkilöä, joista 19 miestä ja 13 naista. Tutkittavien taustatiedot kerättiin kyselylomakkeella, jonka jälkeen heille suoritettiin haastattelu, lepo-EKG:n rekisteröinti sekä lääkärintarkastus. Tutkittavien pituus sekä paino mitattiin ja heille suoritettiin submaksimaalinen polkupyöräergometritesti. Sykevälirekisteröinti suoritettiin tutkittavien luonnollisessa ympäristössä Firstbeat BODYGUARD -mittalaitteella niin, että 3 vrk:n mittausjaksoon sisältyi 1 vapaa- sekä 2 työpäivää. Tutkittavat pitivät päiväkirjaa mittauspäivien tapahtumista. Sykevaihtelua kuvataan analyysissä RMSSD -indeksillä, jonka lisäksi analysoitiin stressireaktioita sekä palautumista henkilön stressitilan arvioimiseksi. Työstressin ja/tai työuupumuksen arviointiin käytettiin Bergen Burnout Indicator 15 (BBI-15) -kyselymenetelmää. Muuttujia vertailtiin toisiinsa Kruskal-Wallis -testillä ja korrelaatiota tarkasteltiin Spearmanin korrelaatiokertoimen avulla. Miehissä ryhmät erosivat uupumuksen suhteen tilastollisesti merkitsevästi painon (p=.045), vyötärönympäryksen (p=.045) sekä BMI:n (p=.016) osalta. Painon sekä vyötärönympäryksen suhteen korrelaatio oli sama (.472, p=.042). BMI:n suhteen korrelaatio oli vahvin (.566, p=.012). Tämän tutkielman perusteella voidaan päätellä mieshenkilöiden painon sekä vyötärönympäryksen ennustavan koettua työuupumusta samalla todennäköisyydellä. BMI vaikuttaa olevan vahvin koetun työuupumuksen ennustaja.
Author: Maaria Mäkitervo
Language: Finnish
Topic: Physical Activity and Health
Field: Medicine
Domain: Health Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W2284781251