Minäkäsityksen, matemaattisen kiinnostuksen, lukujonotaitojen, työmuistin, fonologisen tietoisuuden sekä nopean nimeämisen taitojen yhteys laskutaidon sujuvuuden intervention vasteeseen
Year: 2016
Type: dissertation
Abstract: Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kognitiivisten ja emotionaalisten tekijöiden yhteyttä laskutaidon sujuvuuden intervention vasteeseen. Tarkaste-lun kohteena kognitiivisista tekijöistä olivat lukujonotaidot, työmuisti, fonolo-ginen tietoisuus sekä nopean nimeämisen taidot, emotionaalisista matemaattinen kiinnostus ja minäkäsitys. Tutkimus koostui Jyväskylän Yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin Minäpystyvyys ja oppimisinterventiot –tutkimushankkeen aineistosta, joka on kerätty Keski- ja Itä-Suomen kouluissa 2.-5. –luokkalaisilta oppilailta vuosina 2013-2014. Hankkeessa verrataan minäpystyvyyteen kohdentuvien interventioiden ja pelkän taitoharjoittelun vaikutusta oppimisvaikeuksiin, sekä tutkitaan erilaisia taustatekijöitä oppimisvaikeuksien taustalla. Tässä tutkimuksessa keskityttiin laskemisen sujuvuuden intervention vasteeseen vaikuttavien tekijöiden tarkastelemiseen. Tutkimusaineisto koostui 75 oppilaasta, jotka valikoituivat laskemisen sujuvuuden interventioryhmiin heidän tekemänsä yhteenlaskustrategioiden yksilötestin sekä koulujen resurssien perusteella. Heille tarjottiin 12 viikon ajan lisäharjoittelua tarkoituksena tukea oppilaiden yhteenlaskustrategioiden kehit-tymistä. Oppilaat tekivät kognitiivisten ja emotionaalisten tekijöiden yksilötestit interventiojakson alussa. Oppilaiden yhteenlaskustrategioita testattiin uudelleen interventiojakson jälkeen, ja loppu- ja alkumittauksista laskettiin erotusmuuttuja kuvaamaan laskemisen sujuvuuden intervention vastetta. Aineistoa analysoitiin määrällisesti, ja menetelmänä käytettiin hierarkkista regressioanalyysia. Kognitiiviset tekijät selittivät 4,7 % intervention vasteen vaihtelusta, kun iän ja emotionaalisten tekijöiden vaikutus kontrolloitiin. Emo-tionaaliset tekijöiden selitysprosentti oli 3,8 % iän ja kognitiivisten tekijöiden vaikutuksen kontrolloinnin jälkeen. Vaikka yhteyttä tekijöiden ja laskutaidon sujuvuuden intervention vasteen välillä ilmeni, selitysprosentti jäi matalaksi. Tutkimuksen tulokset voisivat tukea käsitystä siitä, että aritmeettisten taitojen käytössä ja oppimisessa on paljon yksilöllistä vaihtelua. Lisäksi tutkimus tukee käsitystä, että laskustrategioiltaan heikoimmat oppilaat näyttäisivät hyötyvän laskustrategioiden harjoittelusta. Lisätutkimusta laskutaidon sujuvuuden interventiosta ja siitä hyötymisen taustalla olevista tekijöistä tarvitaan.
Author: Suvi Puranen
Institution: University of Jyväskylä
Language: Finnish
Subfield: Developmental and Educational Psychology
Field: Psychology
Domain: Social Sciences
Keywords: arithmetic fluency, number sense, working memory, phonological awareness, rapid automatized naming, self-concept, student interest in mathematics, elementary school students, learning difficulties, calculation strategies, intervention response, cognitive and emotional factors, self-efficacy, mathematics anxiety, mathematics self-concept, mathematics self-efficacy
SDG: Quality education
Open Access status: green
OpenAlex ID: W2312052659
