Year: 2013
Type: dissertation
Abstract: Soluspesifinen geenien ilmentyminen on molekyylibiologian yksi suurista tutkimusalueista. Geenit aktivoituvat eri solutyypeissä eri tavoin, vaikka soluissa on sama geneettinen perimä. Tutkimuksissa on löydetty useita tekijöitä mm. enhanserit ja enhanseri-RNA molekyylit, jotka vaikuttavat mm. solukohtaiseen geenin ilmentymiseen. Enhanserit ovat alueita genomissa, jotka sitovat proteiineja ja vuorovaikuttavat transkriptiokompleksin kanssa lisäten geenin transkriptiota. Enhanseri-RNA:t ovat enhaserialueilta tuottettuja RNA-molekyylejä. Geenin ilmentymiseen vaikuttaa todella moniulotteinen säätelyjärjestelmä, kun mukaan lasketaan kaikki transkriptioon ja translaatioon vaikuttavat tekijät. Endoteelisolut ovat veri- ja imusuonten seinämien soluja, jotka muodostavat ohuen kerroksen suonten sisäpinnalle. Solukerroksen tehtävä on säädellä mm. nesteiden ja ravinteiden pääsyä suonesta ympäröivään kudokseen. Endoteelisolut ovat myös suuressa roolissa uusien verisuonten muodostumisessa niin normaalioloissa kuin syövissäkin. Hypoksia on eräs tekijä, joka aktivoi verisuonten muodostumista endoteelisoluista. Hypoksia on fysiologinen tila, jossa solu, kudos tai koko keho kärsii hapen puutteesta. Hypoksia johtaa vakavimmillaan hapenpuutteesta kärsivän kudoksen kuolemaan eli nekroosiin. Hypoksia voi muodostua, mikäli verenkierto häiriintyy esim. verisuonen tukkeuman tms. takia eikä veri kulkeudu normaalisti kudokseen. Työn tarkoitus oli luoda endoteelispesifisiä hypoksia-aktivoituvia vektoreita. Genomista valittiin yksi promoottori, kolme enhanseria ja kolme 3’-UTR-aluetta. Alueet kloonattiin napanuoran verisuonten endoteelisoluista (HUVEC) eristetystä genomista ja liitettiin pGL4.10 pohjaisiin lusiferaasi-vektoreihin. Tuotetut konstruktit transfektoitiin viiteen solulinjaan, joista kaksi oli endoteelisolulinjoja. Transfektion jälkeen soluja kasvatettiin 24 tuntia normaalissa happipitoisuudessa tai 1%-hypoksiassa. Käsittelyiden jälkeen konstruktien lusiferaasi-aktiivisuus mitattiin soluista ja aktiivisuuksia vertailtiin keskenään. Tulokset osoittavat soluspesifisyyden ja hypoksia-aktivoitumisen olevan monen eri tekijän summa. Geenin ilmentyminen oli suurempaa kahdella konstruktilla kahdessa solulinjassa verrattuna kontrolleihin. Konstruktien luciferaasi-geeni aktivoitui endoteelisoluissa, mutta myös muissa solulinjoissa. Hypoksia-aktivoitumisesta oli tilastollisesti merkittäviä tuloksia yhden konstruktin kohdalla, joskin rohkaisevia tuloksia saatiin myös muilla konstrukteilla.
Author: Jarkko Laitalainen
Language: English
Subfield: Molecular Biology
Domain: Life Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W2340773764