Year: 2009
Type: dissertation
Study design: Observational Study
Abstract: Sydämen toiminta vaihdevuosioireisilla ja -oireettomilla postmenopausaalivaiheen naisilla.Tommi Seikkula Gerontologia ja kansanterveys Jyväskylän yliopisto, Liikunta-ja terveystieteiden tiedekunta, Terveystieteiden laitos Syksy 2009 46 sivua + 3 liitettä Vuonna 2007 suomalaisten yli 65-vuotiaiden yleisin kuolinsyy oli sepelvaltimotauti.Naishormonien vähenemisellä on todettu olevan yhteys epäsuotuisiin verenkiertoelimistön muutoksiin ja alentuneeseen sykevälivaihteluun.Lisäksi alentunut sykevälivaihtelu on yhteydessä rytmihäiriöihin ja lisääntyneeseen sydänkuoleman riskiin.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia eroaako vaihdevuosioireellisten ja -oireettomien postmenopausaalivaiheen naisten sydämen toiminnat toisistaan.Tutkimuksen mittaukset suoritettiin Meilahden sairaalassa Helsingissä.Tutkimukseen osallistui 147 postmenopausaalivaiheen naista, heidän ikäjakaumansa oli 47-55 -vuotta.Naiset jaettiin vaihdevuosioireiden mukaan kahteen ryhmään: ryhmä 1 (R1) vaikeista hikoiluoireista kärsiviin (n= 69) ja ryhmä 2 (R2) lähes hikoiluoireettomiin (n=78).Naiset olivat terveitä, normaalipainoisia ja tupakoimattomia, lisäksi heidän viimeisistä kuukautisistaan oli pitänyt kulua 6 -36 kuukautta.Sydämen toimintaa mitattiin vuorokauden mittaisella sydänfilmirekisteröinnillä.Sydämen toimintaa tarkasteltiin sykemuuttujien, sykevälivaihtelumuuttujien ja lisälyöntien määrän, sekä muidenkin akuuttien sydänfilmimuutosten perusteella.Mittaajat sokkoutettiin tutkimusasetelman ja ryhmäjaon suhteen.Tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin riippumattomien otosten T-testiä tai Mann-Whitneyn U-testiä.Tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä ei todettu sydänfilmimuuttujissa.Vertailtavat sykemuuttujat olivat vuorokauden keskisyke (R1 =70,6 lyöntiä/min ja R2 =71,3 lyöntiä/min, p=0,543), vuorokauden minimisyke, vuorokauden maksimisyke ja yöaikainen keskisyke.Sykevälivaihtelun muuttujat olivat SDNN (R1 =167,9 ms ja R2 = 168,8 ms, p=0,864), SDNN5, pNN50, TRIA, SDANN ja RMSSD.Lisälyöntien määrät eivät eronneet ryhmien välillä tilastollisesti merkitsevästi eteislisälyöntien (R1 = 95,5 lyöntiä/vrk ja R2 = 113,2 lyöntiä/vrk, p=0.947), eikä kammiolisälyöntien (R1 = 68,4 lyöntiä/vrk ja R2 = 67, 0 lyöntiä/vrk, p=0.750) suhteen.Nauhoitusvuorokauden aikana seitsemän naista tunsi tykytystuntemuksia.Kaikilla todettiin normaalia sinusrytmiä, osalla se oli syketasolla <100 lyöntiä minuutissa ja osalla hyvänlaatuista eteisperäistä tiheälyöntisyyttä syketasolla 100 -130 lyöntiä minuutissa.Mitään epänormaaleja sydänfilmimuutoksia ei tutkituilta todettu. Vaihdevuosioireilu(hikoilu) ei ollut yhteydessä epänormaaleihin sydämen toimintamuutoksiin.Sydänfilmimuuttujissa ei todettu tilastollisesti merkitsevää eroa vaihdevuosioireellisten ja -oireettomien välillä.Jatkotutkimuksen aiheena olisi,
Author: Tommi Seikkula
Language: Finnish
Subfield: Endocrinology, Diabetes and Metabolism
Field: Medicine
Domain: Health Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W2341112238