Year: 2006
Type: dissertation
Abstract: Kolmesta osasta rakentuvassa väitöskirjassa tarkastellaan kotitalouksien ja institutionaalisten sijoittajien sijoituspäätöksiä. Aineistona on Suomen Arvopaperikeskuksen sijoittajatason aineisto vuosina 1995-2002. Tulokset osoittavat, että sekä rationaaliset että epärationaaliset tekijät vaikuttavat sijoittajien käyttäytymiseen. Institutionaaliset sijoittajat laittavat enemmän painoa rationaalisille seikoille sijoituspäätöksissään. Väitöskirjan ensimmäisessä osassa tarkastellaan kaikkien suomalaisten sijoittajien kaupankäyntiä osingon irtoamispäivän ympärillä. Tutkimuksessa todetaan, että yhtiöveron hyvitysjärjestelmän piiriin kuuluvat kotimaiset kotitaloudet ja yritykset ostavat osakkeita juuri ennen osingon irtoamista ja myyvät irtoamisen jälkeen. Ulkomaiset sijoittajat ja sijoitusrahastot toimivat päinvastoin. Sijoittajatason analyyseissa todetaan, että osakkeen epäsystemaattinen riski ja likviditeetti vaikuttavat kaupankäynnin määrään. Lisäksi todetaan, että osingon irtoamisen ympärillä yön yli kauppaa tekevät sijoittajat saavat noin 2%:n päivätuoton sijoittamalleen pääomalle. \n\nToisessa osassa selvitetään, sijoitetaanko osinkoina ja lunastustarjouksen seurauksena saadut rahat takaisin osakemarkkinoille. Osinkojen takaisinsijoitusaste on hyvin alhainen, kotitalouksien tapauksessa alle prosentin luokkaa. Lunastustarjouksen seurauksena saadut rahat sijoitetaan kuitenkin suuremmalla todennäköisyydellä takaisin osakemarkkinoille. Tämä tulos tukee olettamusta sijoittajien henkisestä kirjanpidosta: vuotuiset osingot saa kuluttaa, mutta pääomaan ei saa koskea. \n\nVäitöskirjan kolmas osa dokumentoi eri sijoittajaryhmien epärationaalista käyttäytymistä merkintäetuoikeusanneissa. Tulosten mukaan vanhat osakkeenomistajat hävisivät 9,9 miljoonaa euroa toteuttamalla merkintäoikeudet liian aikaisin, myymällä merkintäoikeudet liian halvalla ja jättämällä merkintäoikeudet kokonaan käyttämättä. Sijoittajat, joilla on vähän osakeomistuksia, jotka käyvät kauppaa harvoin, jotka asuvat ulkomailla ja jotka eivät osaa suomea tai ruotsia, käyttäytyvät todennäköisemmin epärationaalisesti. Tulosten kokonaistulkinta on, että alhainen tietämys osakemarkkinoista ja tietämyksen hankinnan kustannukset aiheuttavat epärationaalista käyttäytymistä.
Source: Aaltodoc (Aalto University)
Author: Elias Henrikki Rantapuska
Language: English
Subfield: Finance
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W2561764147