Year: 2017
Type: article
Abstract: Koettu terveys (self-rated health, SRH) on yksi kyselytutkimusten käytetyimmistä yleisen terveydentilan mittareista. Sitä käytetään usein terveyserojen tutkimuksessa. Aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin kyseenalaistaneet indikaattorin vertailukelpoisuuden eri koulutustason suorittaneiden välillä, sillä ryhmät voivat painottaa erilaisia terveyden ulottuvuuksia tai mittapuuta vastauksissaan. Korkeampi koulutus voimistaa mahdollisesti koetun terveyden ja yksilön varsinaisen terveydentilan välistä suhdetta, kun terveydentilaa mitataan muilla vakiintuneilla indikaattoreilla. Tästä seuraa, että koettu terveys voi heijastaa erilaista todellista terveydentilaa eri koulutusasteen suorittaneilla.Tämän pro gradun tarkoitus on ensinnäkin selvittää, mitä terveyden eri ulottuvuuksia huonon koetun terveyden kokemukseen yhdistetään vertaamalla huonoa koettua terveyttä muihin vakiintuneisiin terveyden indikaattoreihin. Toiseksi, tarkoitus on tutkia koulutuksen vaikutusta koetun terveyden ja terveysindikaattoreiden väliseen yhteyteen. Tutkimuksen aineisto on peräisin Terveys 2000 -poikkileikkaustutkimuksesta, joka sisältää terveyden indikaattoreita esimerkiksi lääkärintarkastuksesta, mielenterveyshaastattelusta ja kyselytutkimusosioista (n=5586). Valitut indikaattorit joihin koettua terveyttä verrataan edustavat kliinistä- funktionaalista- ja mielenterveyttä, sekä terveyskäyttäytymistä ja oireita kuten somaattisia vaivoja. Analyysit pohjaavat logistiseen regressioon ja epälineaariseen dekomponointiin. Aineiston perusteella somaattisten oireiden suuri määrä on voimakkaasti yhteydessä huonoon koettuun terveyteen kaikissa koulutusryhmissä. Muita tärkeitä huonon terveyden selittäjiä ovat funktionaalinen terveys, mielenterveyshaastattelussa todetut mielenterveyden ongelmat ja osa lääkärin diagnosoimista sairauksista. Korkeakoulutus voimistaa huonon koetun terveyden ja sydän- verisuonitautien, koettujen funktionaalisten vaikeuksien, sekä korkean somaattisten oireiden määrän välistä yhteytä kun korkeakoulun käyneitä verrataan peruskoulutuksen suorittaneisiin. Koulutus ei vaikuttanut muiden terveyden indikaattorien ja huonon koetun terveyden väliseen yhteyteen. Peruskoulutuksen suorittaneet kokivat useammin terveytensä huonoksi, mutta koetun terveyden ero selittyi pitkälti muilla terveyden indikaattoreilla mitatulla terveyserolla. Tutkimus on osittain ristiriidassa aiempien tulosten kanssa. Koulutuksen vaikutus oli oletetun suuntainen, mutta ero oli tilastollisesti merkittävä vain vertailtaessa peruskoulutusta korkeimpaan koulutusluokkaan. Koulutus ei myöskään vaikuttanut järjestelmällisesti kaikkiin terveyden indikaattoreihin.
Source: Työväentutkimus Vuosikirja
Author: Liina Junna
Language: English
Subfield: Health
Field: Social Sciences
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W2625848985