The influence of specific language impairment on child, parent and dyadic behaviour : comparison of receptive and expressive language impairment
Year: 2018
Type: article
Abstract: Tavoitteet: Kielellinen erityisvaikeus on kielen kehityksen häiriö, joka asettaa haasteita lapsen ja vanhemman väliselle vuorovaikutukselle ja on täten merkittävä riskitekijä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään vähän siitä, miten erilaiset kielelliset vaikeudet vaikuttavat lapsen ja vanhemman vuorovaikutukseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia miten puheen tuottamiseen ja ymmärtämiseen painottuvat kielelliset erityisvaikeudet vaikuttavat lapsen, vanhemman ja dyadin toimintaan lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksessa. Menetelmät: Tutkimuksen otos koostui Helsinki Longitudinal SLI study – seurantatutkimukseen osallistuneista lapsista ja vanhemmista. Tutkimukseen osallistui 85 lasta, joiden iät vaihtelivat välillä 36–81 kuukautta. Lapsista 53 lapsella oli puheen tuottamiseen erityisvaikeus (F80.1) ja 32:lla puheen ymmärtämisen erityisvaikeus (F80.2). Vuorovaikutusta arvioitiin Ericksonin sensitiivisyys-asteikkoja käyttäen piirustuksen, palapelin kokoamisen ja vapaan leikin aikana. Diagnoosiryhmiä vertailtiin kovarianssianalyysillä ja Mann-Whitney U testeillä. Tulokset ja johtopäätökset: Kielellisellä erityisvaikeudella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys lapsen sinnikkyyteen, innokkuuteen, myöntyväisyyteen sekä lapsen kokemukseen istunnosta. Ne lapset, joilla kielellinen vaikeus painottui puheen tuottamiseen, olivat innokkaampia, sinnikkäämpiä, tottelevaisempia ja kokivat vuorovaikutuksessa enemmän onnistumisia ja pystyvyyttä. Kielellisellä erityisvaikeudella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta vanhemman tai dyadin toimintaan. Keskiarvoerot viittaisivat siihen, että lapsen ymmärtämiseen painottuvat kielelliset ongelmat saattavat heijastua osalla vanhemmista vähäisempään emotionaaliseen tukeen sekä ohjeistuksen laatuun ja ajoitukseen. Tämä tukee aiempia löydöksiä, joissa kielihäiriöisten lasten vanhemmat saattavat olla vähemmän responsiivisia, koska näiden lasten vuorovaikutus tarjoaa vähemmän tilaisuuksia vastata. Reseptiivisen ryhmän heikompi osallistuvuus ja kokemus vuorovaikutuksesta viittaavat siihen, että nämä lapset tukea osallistuakseen vuorovaikutukseen aktiivisesti.
Source: Työväentutkimus Vuosikirja
Author: Suvi Hakala
Language: English
Subfield: Developmental and Educational Psychology
Field: Psychology
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W2803545336