Year: 2018
Type: dissertation
Abstract: Tutkielmaan liittyvä artikkeli / The article related to this thesis: Sun L et al. (2016) Human Brain Reacts to Transcranial Extraocular Light. PLoS ONE 11(2): e0149525. doi:10.1371/journal.pone.0149525 \n \nSilmän ulkopuolelle kohdistetun valon on havaittu vaikuttavan lintujen, kalojen ja nisäkkäiden aivoihin. Tunnetuin vaikutus kohdistuu vuodenaikojen mukaiseen käyttäytymisen säätelyyn, mutta silmän ulkopuolisen valon on havaittu vaikuttavan myös muihin toimintoihin. Myös ihmisillä on todettu valoa aistivia soluja silmien ulkopuolella, mutta näiden vaikutusmekanismeista ei ole paljoa tutkimustietoa. \n \nTutkiaksemme, onko silmän ulkopuolisella valolla välittömiä vaikutuksia ihmisen aivojen sähköiseen toimintaan, teimme 18 terveellä koehenkilöllä sokkoutetun tutkimuksen, jossa korvakäytäviin vuoroin kohdistettiin silmän ulkopuolista valoa tai ei. Samalla mitattiin aivojen sähköistä toimintaa (EEG). Mittauksen aikana koehenkilöt suorittivat tarkkaavaisuustehtävää, joka sisälsi tunneärsykkeitä. Tilastollisessa analyysissä (toistomittaus ANOVA) saimme merkittävän interaktion tunneärsykkeen (neutraali vs. uhkaärsyke) ja silmän ulkopuolisen valon (päällä, pois päältä) välille. Tunnepitoinen ärsyke madalsi tarkkaavaisuuteen liittyvän herätevasteen, P300, amplitudia aivojen sentroparietaalisilla alueilla verrattuna neutraaliin ärsykkeeseen silloin kun silmän ulkopuolista valoa ei kohdennettu korvakäytävään. Kun koehenkilöiden korvakäytäviin kohdistettiin silmän ulkopuolista valoa, tunnepitoisella ärsykkeellä ei ollut vaikutusta P300 amplitudiin. Lisäksi osoitimme, että korvakäytävään kohdennettu valo läpäisee vainajan kallonpohjan. \n \nTutkimuksessamme havaitsimme, että korvakäytävään kohdennetulla valolla oli vaikutus ihmisen aivojen sähköiseen toimintaan ja erityisesti aivojen tarkkaavaisuusvasteiden tunnemodulointiin. Tämä silmän ulkopuolisen valon vaikutusmekanismi on toistaiseksi tuntematon ja lisätutkimuksia tarvitaan sekä tulosten vahvistamiseen että mahdollisten mekanismien selvittämiseen. Mahdolliset vaikutusmekanismit voisivat osin liittyä valoherkkiin proteiineihin, opsiineihin, joiden muita kuin näkemiseen liittyviä rooleja esitellään kirjallisuuskatsauksessa.
Author: Anselmi Kovalainen
Language: English
Subfield: Endocrine and Autonomic Systems
Field: Neuroscience
Domain: Life Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W2810704030