Year: 2018
Type: article
Abstract: Kiinnostus härkäpavun (Vicia faba L.) viljelyä kohtaan on kasvanut Suomessa muun muassa pavun korkean proteiinipitoisuuden ansiosta. Härkäpapu korvaa osan kotieläinten rehujen proteiinilisänä käytetystä tuontisoijasta. Kiinnostus härkäpapua kohtaan on myös kasvanut elintarvikemarkkinoilla kasviperäisenä lihan korvikkeena. Härkäpapu on osittain itsepölytteinen, mutta hyönteispölytyksellä on havaittu olevan positiivinen vaikutus satoon ja sadon luotettavuuteen. Tarhamehiläinen (Apis mellifera L.) on yksi härkäpavun tärkeimmistä pölyttäjistä Suomessa. Tämän maisterintutkielman kokeellisena tavoitteena oli tutkia tarhamehiläisen pölytysvaikutusta ja vuorovaikutusta härkäpavun kukissa. Pääasiallisena toteutuksena toimi häkkikoe, jonka avulla tutkittiin vaikutuksia palkojen lukumäärään ja sijoittumiseen pavun varressa ilman mehiläisiä ja mehiläisten ollessa läsnä kasvustossa. Toisena ja kolmantena tavoitteena oli havainnoida mehiläisten kukkakäyttäytymistä härkäpavun kukissa ja saada lisää tietoa pölyttäjien määrästä ja hyönteislajien monimuotoisuudesta härkäpapupelloilla. Kukkakäyttäytymistä ja pölyttäjien määrää tutkittiin linjalaskelmin kahdeksalta eri pellolta Suomen eteläosissa. Pölytyksestä johtuva palkojen määrän kasvu oli 54 % verrattuna tyhjiin häkkeihin. Vastaavasti palkojen määrä lehtihankaa kohden kasvoi 19 %. Palot sijoittuivat kasvissa enemmän kasvin keskiosiin mehiläisten pölyttämissä kasveissa. Tarhamehiläisten määrä pelloilla korreloi vahvasti palkojen määrän kanssa lehtihankaa kohden. Tarhamehiläiset vierailivat keskimäärin 1,5 kukassa kasviyksilöä kohden ja kävivät kukissa kukan etuosan kautta 55 % kaikista kukkavierailukerroista. Pölyttäjien määrä ja lajimonimuotoisuus vaihteli huomattavasti eri havaintopeltojen kesken. Tutkimuksen tulokset puoltavat tarhamehiläisen satoa lisäävää pölytysvaikutusta härkäpavulla ja osoittavat lähtökohtia aiheen jatkotutkimusta ajatellen. Taustatavoitteena tutkimukselle on lähtökohtien pohjustaminen mehiläistarhaajien ja härkäpavun viljelijöiden väliselle yhteistyölle, erityisesti kaupallisten pölytyspalveluiden näkökulmasta. Tulosten perusteella kaupallisten pölytyspalveluiden käyttöä härkäpapuviljelmillä voi suositella. Yhteistyökumppanina tutkimuksessa toimi Suomen mehiläishoitajainliitto (SML ry).
Source: Työväentutkimus Vuosikirja
Author: Tiiu Kyllönen
Language: English
Topic: Plant and animal studies
Domain: Life Sciences
SDG: Zero hunger
Open Access status: green
OpenAlex ID: W2890851125