Essays on the Relationship between Income and Subjective Well-Being
Year: 2018
Type: dissertation
Study design: Observational Study
Abstract: Yksilöiden hyvinvointiin liittyvien tekijöiden tunteminen on tärkeää poliittisille päätöksentekijöille sekä yksilöille itselleen. \nTästä johtuen monien eri tieteenalojen tutkijat ovat tarkastelleet subjektiiviseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kyselyaineistojen avulla. Viimeisten neljän vuosikymmenen aikana yksi tutkituimmista kysymyksistä on ollut subjektiivisen hyvinvoinnin ja tulojen (makrotasolla BKT:n) välinen yhteys aikasarja-aineistoissa. Tätä kysymystä on tutkittu eri aineistoilla ja erilaisin ekonometrisin menetelmin. Eri menetelmin saadut tutkimustulokset voivat johtaa erilaisiin johtopäätöksiin ja siten erilaisiin politiikkasuosituksiin. \n \nTämä väitöskirja koostuu johdantoluvusta sekä neljästä empiirisestä esseestä, jotka käsittelevät subjektiivista hyvinvointia. Johdantoluvussa keskustellaan empiirisistä malleista, joita on kirjallisuudessa käytetty tulojen ja subjektiivisen hyvinvoinnin välisen yhteyden mallintamiseen. Johdantoluvussa keskitytään erityisesti empiiristen mallien taustalla vallitseviin teoreettisiin implikaatioihin. Suurinta osaa johdantoluvussa käsitellyistä empiirisistä malleista hyödynnetään väitöskirjan empiirisissä esseissä. \n \nVäitöskirjan ensimmäinen essee tutkii kokonaistuotannon lyhyen aikavälin vaihteluiden ja subjektiivisen hyvinvoinnin välistä yhteyttä ajassa. Esseessä osoitetaan, että trendikomponentin ympärillä havaittavalla kokonaistuotannon vaihtelulla on parempi selitysaste kuin kokonaistuotannon tasolla. Tämä essee osallistuu myös tieteelliseen keskusteluun Easterlinin paradoksista osoittamalla, että kokonaistuotannon trendikomponentti ei ole yhteydessä subjektiivisen hyvinvoinnin kanssa ajassa. \n \nToinen ja kolmas essee tarkastelevat hedonista adaptaatiota ja tappioiden kaihtamista tulojen ja subjektiivisen hyvinvoinnin välisessä yhteydessä. Toinen essee hyödyntää pisintä saatavilla olevaa makrotason paneeliaineistoa (Eurobarometri) tutkiakseen kuinka positiiviset ja negatiiviset muutokset kokonaistuotannossa ovat eri tavoin yhteydessä subjektiiviseen hyvinvointiin. Toinen essee esittelee myös mallin, joka sallii lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutusten erot positiivisten ja negatiivisten kokonaistuotannon muutosten välillä. Kolmas essee hyödyntää yksilötason ja pitkittäisaineistoa ja tutkii näitä epäsymmetrioita yksilötason subjektiivisen hyvinvoinnin mallilla. \n \nNeljäs essee tarkastelee pitkän aikavälin yhteyttä varhaisaikuisuudessa koettujen talouskriisien ja myöhemmin elämässä havaitun subjektiivisen hyvinvoinnin välillä. Essee keskittyy kokemuksiin, jotka on koettu ikä-vuosina 18--25. Esseen löydökset viittaavat siihen, että tässä iässä koetut syvät makrotaloudelliset taantumat vaikuttavat myöhemmin elämässä koettuun subjektiiviseen hyvinvointiin negatiivisesti. Negatiivinen yhteys on voimakkain niillä yksilöillä, jotka kuuluvat maansa alhaisimpiin tulodesiileihin.
Author: Matti Hovi
Language: English
Subfield: Social Psychology
Field: Psychology
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
Award: G1022332130
OpenAlex ID: W2898198337
