Year: 2006
Type: dissertation
Abstract: Työpaikkakiusaamista on tutkittu useasta näkökulmasta, mutta erityisesti johtajiin ja esimiehiin kohdistuvaan kiusaamiseen ei toistaiseksi ole kiinnitetty laajemmin huomiota.Tässä puheviestinnällisessä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, minkälaista kiusaamista johtajat ja esimiehet työpaikoillaan kokevat.Aihetta lähestyttiin laadullisesta, fenomenologis-hermeneuttisesta lähtökohdasta.Tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjoitusten tuottamista.Kirjoitusten avuksi vastaajille lähetettiin kysymysrunko.Tutkimusaineisto koostui 36:sta itsensä kiusatuksi kokeneen johtajan ja esimiehen kirjoituksesta.Aineisto analysoitiin osittain teorialähtöisesti sekä osittain aineistolähtöisesti.Vastaajien mukaan kiusaaminen ilmeni esimerkiksi valtataisteluna, jossa kiusaajaksi koettu henkilö tavoitteli hänen johtamisasemaansa.Kiusaamiseksi koettiin myös henkilökohtainen, loukkaava viestintä, esimerkiksi kokemukset ilkkumisesta, haukkumisesta sekä sosiaalisesta eristämisestä.Kiusaamiskokemuksia tarkasteltiin vallan lähteiden, odotusten vastaisen käyttäytymisen, attribuutioteorian ja selviytymiskeinojen näkökulmasta.Tutkimuksen mukaan kiusaajaksi nimetyn henkilön valta perustui useimmiten joko korkeampaan hierarkkiseen asemaan, henkilökohtaiseen karismaan tai tietoon.Erityisesti henkilökohtainen karisma nousi merkittäväksi syyksi sille, miksi alaiset pystyivät joissain tilanteissa kiusaamaan organisaatiossa korkeammalla tasolla työskentelevää vastaajaa.Kiusaaminen koettiin odotusten vastaisena käyttäytymisenä, eikä vastaavanlaista käyttäytymistä koettu muiden työntekijöiden tahoilta.Kiusaamisen syitä etsittiin sekä omasta että kiusaajaksi koetun henkilön käyttäytymisestä.Yleisin omaan käyttäytymiseen liittyvä attribuutio oli vastaajan kiltteys ja puolustuskyvyttömyys. Kiusaajaan kohdistuneet attribuutiot liittyivät useimmiten kiusaajan mielenterveydelliseen tilaan ja vallan haluun.Jotkut vastaajat korostivat erityisesti organisaation roolia kiusaamiseen johtavana syynä.Kiusaamisesta yritettiin selviytyä aktiivisten ja passiivisten keinojen avulla.Aktiivisilla keinoilla yritettiin vaikuttaa suoraan kiusaajaksi koetun henkilön käyttäytymiseen, ja passiivisilla keinoilla etsittiin epäsuoria keinoja tilanteen parantamiseksi.Käytetyin aktiivinen keino oli kiusaajaksi nimetyn henkilön kanssa neuvottelu
Author: Anne Savolainen
Institution: University of Jyväskylä
Language: Finnish
Domain: Social Sciences
Keywords: workplace harassment, supervisors, power, personal charisma, attribution, coping strategies, social exclusion, humiliation, organizational culture, organizational values, organizational climate, organizational citizenship behavior, organizational change, organizational development, organizational justice, organizational commitment
Open Access status: green
OpenAlex ID: W290806006
