Year: 2019
Type: book
Abstract: TiivistelmäSÁRA -Saamelaisten hyvinvointi ja yhdenvertaisuus -tutkimuksessa 2015-2018 lähestyimme Suomessa saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten hyvinvointia ja arjessa pärjäämistä sosiaalisen osallisuuden näkökulmasta.Erityisesti selvitimme peruspalvelujen ja saamenkielisten palvelujen rooleja saamelaisten hyvinvoinnille sekä kulttuurisille kiinnittymisille.Tavoitteenamme oli laajentaa keskustelua sosiaalisen osallisuuden kulttuurisista näkökulmista, yhteisön ja paikan merkitykset huomioiden.Yhteistyökumppaneinamme olivat kaupunkien saamelaisyhdistykset. Kehitimme osallisuuteen, saamelaiskulttuuriin ja saamelaisiin eettisiin periaatteisiin pohjautuvia tutkimusmenetelmiä.Päämääränä oli, että saamelaiset voivat vaikuttaa itseään ja asemaansa koskevaan tiedontuotantoon sekä sitä kautta omakielisten ja kulttuurilähtöisten palvelujen saatavuuteen.Sovelsimme monimenetelmätutkimuksen käytäntöjä ja analysoimme yhteen laadullista sekä määrällistä aineistoa lukemalla ja luokittelemalla aineistoja kulttuurisesta ymmärryksestä käsin yhteistyössä tutkimuskumppanien kanssa.Lähtökohtana oli käsitys pärjäämisestä (pohjoissaam.birgen) aktiivisena toimintana, jonka tavoitteena on arjessa selviytyminen (pohjoissaam.ceavzit).Pärjääminen perustuu erilaisiin verkostollisiin suhteisiin ja ylläpitää niitä.Tarkastelimme arjen pärjäämisen yhteydessä syntyviä sidoksia (pohjoissaam.čanastagat) saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaisten elämässä ja selvitimme, millaisia mahdollisuuksia heillä on elää omien kulttuuristen tapojensa ja arvostustensa mukaisesti osana monikulttuuristuvaa yhteiskuntaa.Tulosten perusteella voidaan todeta, että saamen kielten asema on saamelaisalueen ulkopuolella huolestuttava.Kieli on yksi tärkeimmistä kulttuurista sidoksista.Sen merkitys korostuu saamelaisalueen ulkopuolella, jossa on vain vähän saamenkielisiä palveluja.Eniten on saatavilla pohjoissaamenkielisiä varhaiskasvatus-ja kielipesäpalveluja sekä saamen kielten etäopetusta.Etenkin nuorimpien ikäpolvien tarve saamenkielisiin ja -kulttuurilähtöisiin palveluihin on kasvamass voimakkaasti.Myös aikuisten hyvinvoinnin ja kulttuuristen kiinnittymisten kannalta on tärkeätä, että he pääsevät oppimaan menetettyä äidinkieltään.Se paikkaa osaltaan assimilaatiohistorian seurauksia, jotka vaikuttavat edelleen eri tavoin saamelaisten ja saamelaisyhteisöjen hyvinvointiin.Saamelaisalueen ulkopuolella asuvat saamelaiset olivat tyytyväisiä yleisiin hyvinvointipalveluihin, vaikka tilanne oli selvästi huonompi maan pohjoisosissa.Pitkät välimatkat ja ohentunut palveluverkko vaikeuttavat palvelujen saatavuutta.Valtakunnallisesti vastaajat olivat tyytymättömiä mielenterveys-, kuntoutus-ja kotipalvelujen saatavuuteen sekä aikuissosiaalityön tarvevastaavuuteen.Kelan ja TE-palvelujen saatavuudessa ja tarvevastaavuudessa oli laajoja ongelmia.Saamelaisten, etenkin nuorempien ikäpolvien, hyvinvoinnin haasteet kohdistuivat huonompana koettuun henkiseen hyvinvointiin sekä syrjintään.Suomalaisen yhteiskunnan tietoutta saamelaiskulttuurista pitäisi lisätä asenneilmapiirin muuttamiseksi.Kulttuurinen ja sosiaalinen monimuotoisuus ovat vähemmistökansojen hyvinvoinnin lähtökohtia.Saamelaiset olivat merkittävän tyytyväisiä sosiaalisiin suhteisiinsa.Monialaiset verkostot, jotka rakentuvat yhteisöllisistä suhteista, turvaavat arjen avun saamista sekä saamen kielten ja kulttuurin ylläpitämistä.Ouluun, Rovaniemelle, Helsinkiin, Tampereelle ja Jyväskylään on syntymässä pieniä saamelaiskulttuurin ytimiä saamelaisyhdistysten ympärille.Ne tukevat saamen kieliä ja kulttuuria sekä antavat henkistä tukea saamelaisille, jotka asuvat kaupungeissa pieninä vähemmistöryhminä.Saamelaiskulttuurin ylläpitäminen saamelaisalueen ulkopuolella ei kuitenkaan ole helppoa, vaan vaatii yksittäisiltä ihmisiltä ja perheiltä paljon työtä.Nyt enimmäkseen suomen kielellä toimivat palvelut ja työelämä eivät tue riittävästi saamen kieliin ja kulttuuriin kiinnittymistä.Saamenkielisten varhaiskasvatus-ja koulupalvelujen puuttuminen heikentää saamelaisvanhempien valinnanmahdollisuuksia työelämään osallistumisen ja asuinpaikan suhteen.
Source: LaCRIS (University of Lapland)
Language: Finnish
Subfield: Health
Field: Social Sciences
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W2955321787
