Year: 2019
Type: article
Abstract: Parvovirukset ovat eräitä pienimpiä tunnettuja viruksia. Parvovirusten genomi on yksijuosteinen DNA, jonka koko on noin viisituhatta emäsparia. Parvovirus virionilla on pieni (20-30 nm), vaipaton ikosahedraalinen kapsidi. Parvovirukset voivat aiheuttaa monenlaisia infektioita. Kenties tunnetuin ihmiselle patogeeninen parvovirus on parvovirus B19 (B19V), joka aiheuttaa parvorokkoa, anemioita ja sikiökuolemia. Toinen paljon tutkittu parvovirus on ihmisen bocavirus 1 (HBoV), joka aiheuttaa pienten lasten hengitystieinfektioita. Bufavirus (BuV), tusavirus (TuV) ja cutavirus (CuV) ovat uusia parvoviruksia, jotka löydettiin vuosina 2012–2016 syväsekvensointimenetelmillä. BuV löydettiin alun perin ulostenäytteestä Burkina Fasosta ja virusta on sen jälkeen löydetty polymeraasiketjureaktioon (PCR) perustuvien menetelmien avulla ulostenäytteistä Euroopasta, Afrikasta ja Aasiasta. BuV:n seroprevalenssi vaihtelee alueittain. TuV löydettiin yhdestä ainoasta ulostenäytteestä Tunisiasta, eikä TuV DNA:ta ole löydetty sen jälkeen muista näytteistä. CuV löydettiin vuonna 2016 ja se on yhdistetty kutaaniseen T-solulymfoomaan, mutta ei tiedetä aiheuttaako virus syövän vai hakeutuuko se vain nopeasti jakautuviin syöpäsoluihin. BuV, TuV ja CuV kuuluvat Protoparvovirus sukuun, mutta ei tiedetä onko TuV ihmisen virus. Kaikkien kolmen uuden parvoviruksen tutkimus on vielä alussa. On paljon, mitä ei tiedetä näiden kolmen viruksen epidemiologiasta ja niiden aiheuttamista oireista. Tämän pro gradu – työn kahtena päätavoitteena oli: pystyttää µ-kaappaus-IgM-entsyymivälitteinen immunosorbenttimääritys (EIA) -testi ihmisen protoparvoviruksille käyttäen BuV1:ta esimerkkinä sekä analysoida kolme ulostenäytekohorttia valmiilla BuV, TuV ja CuV kvantitatiivisella multiplex PCR (qPCR)-menetelmällä. IgM EIA:n pystytyksen perustana käytettiin aiemmin HBoV:lle ja parvovirus B19V:lle pystytettyjä µ-kaappaus-IgM-EIA-testejä. Menetelmää jouduttiin optimoimaan paljon ja lopulta monia testauksia jouduttiin tekemään, sillä menetelmä ei toiminut kuten oli oletettu. Vian etsinnän tuloksena saatiin selville, että epäselvät tulokset saattoi aiheuttaa hajonneet VLP:t tai, että herkkä µ-kaappaus-testi vaatii erityisen puhtaita VLP:tä. Lopullista toimivaa µ-kaappaus-IgM-EIA-menetelmää protoparvoviruksille ei tässä työssä pystytty pystyttämään, mutta tämä työ luo hyvän pohjan jatkokehitykselle. BuV, TuV ja CuV DNA:ta löydettiin ulostenäytteistä multiplex qPCR-menetelmällä. QPCR- ja sekvensointitulosten perusteella tässä työssä löydettiin yksi BuV DNA-positiivinen ja yksi TuV DNA positiivinen näyte. Lisäksi löydettiin 12 CuV DNA positiivista näytettä. TuV DNA:ta havaittiin ensi kertaa sen ensilöydön jälkeen. Sen lisäksi, CuV DNA:ta löydettiin ensilöydön jälkeen jälleen ulostenäytteestä. Useissa aiemmissa tutkimuksissa CuV DNA:ta on löydetty ihosta otetuista biopsioista. Fylogeneettisten analyysien perusteella TuV:n sekvenssi on lähempänä jyrsijöiden parvoviruksia kuin BuV:n ja CuV:n sekvenssit. Tutkimusta ja erilaisia näytteitä (eläin- ja ihmisperäisiä) tarvitaan, jotta voidaan selvittää onko TuV ihmisen virus.
Source: Työväentutkimus Vuosikirja
Author: Maija Jokinen
Language: English
Subfield: Infectious Diseases
Field: Medicine
Domain: Health Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W2959108452