Year: 2019
Type: dissertation
Abstract: Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten asiantuntijoiden esimiehet kokevat ajankäyttönsä hallin-nan ja (työ)ajan kolmen keskeisen teeman ajan, vallan ja vastuun näkökulmista. \n\nTutkimuksen aineisto koottiin teemahaastattelemalla viittä asiantuntijoiden esimiestä viidessä eri orga-nisaatiossa. Tehtyjä teemahaastatteluja täydennettiin dialogisen valokuvahaastattelun keinoin. \n\nTutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin myös Minna Toivasen, Olli Viljasen ja Merja Turpeisen (2016) luomaa aikamatriisi-mallia, jonka mukaan asiantuntijatyön aikakehys rakentuu yksilöllisen, sosiaalisen, organisaatiotason ja makrotason aikamatriisien eli sidosten kautta. Tässä aineistolähtöisessä tutkimuksessa keskitytään ajan sosiaalisiin rakenteisiin ja siihen, kuinka toiminta vaikuttaa ajallisuuden kokemuksiin. \n\nTutkimustuloksista ilmenee, että asiantuntijoiden esimiesten aikakäsityksessä sekä arjen käytänteissä ajan mitattava kronologinen ulottuvuus, ja laadullinen eli kokemuksellinen ulottuvuus sekoittuvat. Keskeisin ajanhallinnan työkalu on kalenteri. Toiminnan ennakkosuunnittelu ja ajankäytön pelisääntöjen sopiminen olivat myös tärkeitä ulottuvuuksia. Myös pysähtyminen, pohtiminen ja priorisointi olivat keskeisiä keinoja hallita aikapaineita.\n\nAikaan liittyvä vallankäyttö oli hienovaraista. Vastuu sälytettiin vahvasti yksilön hartioille. Alaisten ajankäyttöön pyrittiin puuttumaan mahdollisimman vähän. Tarvittaessa esimiehet kuitenkin ohjasivat alaisensa takaisin organisaation rytmiin. Merkittävin vallankäytön ulottuvuus esimiesten työssä oli pitkän aikavälin suunnittelu, jota tehtiin esimerkiksi tavoitteiden ja vision määrittelyn avulla. \n\nTutkimuksen yhteydessä tunnistettiin kaksi merkittävää asiantuntijoiden esimiesten ajankäyttöön liitty-vää ristiriitaa. Vastaajat moittivat runsaista sitoumuksista johtuvaa kiirettä. Toisaalta se näytti olevan merkki sosiaalisesta arvostuksesta. Herääkin kysymys siitä, kertoisiko täydellinen henkilökohtainen ajanhallinta työssä epäonnistumisesta? Myös käsitys ajanhallinnasta vahvasti yksilön vastuulla oleva-na asiana näyttäytyi ongelmallisena. Vastaajat toivat kertomuksissaan esille ajankäytön erilaisia sosi-aalisia sidoksia, joihin yksilö ei voi vaikuttaa. Herääkin kysymys, miksi ihmiset jätettiin organisaatioissa yksin vastaamaan ajankäytöstään, vaikka ajan sosiaalinen luonne oli tunnistettu? Vaikuttaa siltä, että asiantuntijaorganisaatioiden ajan johtamisen käytännöissä olisi parantamista näiltä osin.
Source: Osuva (University of Vaasa)
Author: Aapo Iivari Jumppanen
Institution: Seinäjoki University of Applied Sciences
Language: Finnish
Subfield: Strategy and Management
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W2990260085
