Work

Terveyskuri mediayhteiskunnassa: Populaari terveysviestintä toimijuuden ja hallinnan kenttänä

Year: 2020
Type: dissertation
Abstract: Tässä väitöskirjassa tarkastellaan toimijuutta ja hallintaa populaarissa terveysviestinnässä. Tutkimus paikantuu medioitumisen ja myöhäismodernin terapiakulttuurin tutkimukseen, mutta se tarkastelee kohdettaan myös sosiaalihistoriallisen luennan kautta. Terveyteen liittyvää toimijuutta lähestytään tutkimuksessa kerrostuneena, hallinnan läpäisemänä ja medioituneena ilmiönä, joka tulkitaan osaksi temporaalisia, sosiaalisia ja moraalisia järjestyksiä. Tutkimus auttaa ymmärtämään niitä mekanismeja, joilla populaarimedia on osallistunut ja osallistuu terveyden ja toimijuuden tuottamiseen ja järjestämiseen. \n \nVäitöskirja koostuu neljästä tutkimusongelmaa käsittelevästä tieteellisestä julkaisusta sekä yhteenvedosta. Tutkimusartikkeleissa pohditaan, millaisia toimijuuden, asiantuntijuuden ja sukupuolen paikkoja populaarissa terveysviestinnässä tuotetaan, ja millaisia ajattelutapoja ja käytänteitä tässä prosessissa hyödynnetään. Yhteenvedossa reflektoidaan sitä, miten nämä artikkeleissa kuvatut toimijuudet ja käytännöt rakentavat tai purkavat terveyden valtaa ja tulevat osaksi muiden sosiaalisten rakenteiden kuten esimerkiksi työelämän, talouden ja asiantuntijuuden uudelleen järjestäytymistä. \n \nTutkimuksen empiirinen aineisto koostuu sekä vanhoista suomenkielisistä terveysoppaista että tuoreemmista television lääkärisarjoista ja aikakauslehtikirjoituksista. Tutkimus nojautuu teoreettisesti Michel Foucault’n valta-ajatteluun ja erityisesti hallinnallisuuden käsitteeseen, jossa toimijuus kiinnittyy sekä yksilön eettisiin taitoihin että yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin. Ernesto Laclaun ja Chantal Mouffen luoma diskurssiteoria mahdollistaa toimijuuden analysoinnin artikulatiivisina prosesseina ja hegemonisina merkityskamppailuina. Affektiivisuuden ja sukupuolittuneisuuden käsitteet auttavat osaltaan tekemään näkyväksi ja purkamaan terveyden luonnollistettuja merkityksiä ja niihin liittyviä valta-asemia. \n \nTutkimuksessa on kehitetty uusi metodologinen analyysikehikko, joka on myös tutkimuksen keskeinen tulos. Terveyskuriksi nimetty käsitteellinen jäsennys kuvaa vaihtuvissa tiedon, vallan ja yhteiskunnan järjestyksissä neuvoteltavia toimijuuden ja asiantuntijuuden muotoja. Tutkimus osoittaa, miten terveyden asiantuntijuus ja yksilön toimijuus mukautuvat toisiinsa jatkuvassa neuvotteluprosessissa. Tutkituissa aineistoissa toimijuus vaihtelee lääketieteen kohteena olemisesta ja sen neuvottelusta kokonaisvaltaiseen elämänhallintapyrkimykseen. Samalla terveyden asiantuntijuuden tekniikat vaihtuvat valistuksesta paimenvaltaan ja valmennukseen. Lääketieteellisen ja taloudellisen perustelun sekä riskipuheen rinnalle aineistossa nousevat tunnustuksellisuus ja affektiivinen vetoaminen. \n \nTutkimuksen toinen keskeinen tulos on terveyskuriin sisäänrakennetun poliittisen ristiriidan paikantaminen. Terveyskurille ominainen suostutteleva valta näyttäytyy yksilöllistävänä ja voimaannuttavana mutta se on luonteeltaan myös sosiaalistavaa ja normalisoivaa. Normatiivisen terveyden rajat eivät ole poistuneet, vaan ne ovat siirtyneet yksilöiden sisällä tapahtuviksi valintatilanteiksi. Tavoiteltava ihannetoimijuus muodostuu kuitenkin aina suhteessa kulttuurisiin odotuksiin ja vaatimuksiin sekä yhteiskunnallisiin reunaehtoihin. Terveyskurin poliittisuus tulee näkyviin vaihtuvina kunnollisuuden rajoina ja ihmisten eriytyvinä mahdollisuuksina niiden tavoittamiseen. \n \nVäitöskirja syventää yleistä ymmärrystä siitä, miten populaariviestintä toimii symbolisten yhteisöjen tuottajana ja järjestäjänä. Tutkimus osoittaa näiden yhteisöjen muovautuvan jatkuvasti jännitteisessä valtasuhteiden verkostossa. Medioitunut terveyskuri voidaan tässä mielessä nähdä rinnakkaisena uusliberaalin talouskurin diskursseille. Molemmissa on kyse hegemonisesta kamppailusta sekä valtion, yksilön ja markkinoiden suhteen neuvottelusta. Oman kunnollisuuden tuottaminen on kummankin toimijuuden diskurssien ytimessä, mutta usein populaarimedia sivuuttaa näiden yhteiskunnallisten suhteiden keskinäisriippuvuudet. Hegemonisten terveysdiskurssien tunnistaminen ja tietoisuus toimijuuden rajoista mahdollistaa näiden diskurssien uudelleen neuvottelua ja vastarintaa, kuten esimerkiksi kamppailu koronavirusepidemian hallitsevista diskursseista osoittaa. Terveyskurin epäsuoraa ja hyväntahtoista valtaa on silti vaativaa kyseenalaistaa epävarmassa jatkuvan minätyön ajassa, jossa terveydestä on tullut arvokasta pääomaa. Terveyskurin sisältämä lupaus yhteisöllisestä kuulumisesta perustuu kuitenkin myös sosiaalisille hierarkioille ja ulossulkemiselle. Tämä yhteiskunnassa vallitseva moraalisen järjestämisen perimmäinen tavoite jää mediassa usein kyseenalaistamatta, vaikka järjestämisen perustelut muuttuisivatkin.
Language: Finnish
Subfield: Communication
Open Access status: green
OpenAlex ID: W3088504510
Cites: 206
Cited by: 11
Related to: 10