Yrittäjyyttä ja yrittäjämäisyyttä kaikille? : uusliberalistinen hallinta, koulutettavuus ja sosiaaliset erot peruskoulun yrittäjyyskasvatuksessa
Year: 2012
Type: dissertation
Abstract: Tämä väitöskirjatutkimus on sosiaalipsykologinen tarkastelu yrittäjyyskasvatuksen vastaanotosta peruskoulussa.Tutkimuksessa analysoidaan kriittisesti yrittäjyyskasvatuksen edustamaa uusliberalistista koulutusajattelua ja siihen sisältyviä minuuden ja koulutettavuuden ideaaleja.Tarkastelua tehdään hallinnan teorian ja diskursiivisen ja narratiivisen sosiaalipsykologian näkökulmista.Näiden tutkimusperinteiden ohella tutkimus paikantuu sosiaalipsykologiseen koulutettavuuskäsitysten tutkimukseen ja poststrukturalistisesta feministisestä teoriasta ammentavaan sosiaalisten erojen tutkimukseen.Se liikkuu myös feministisen kasvatuksen ja koulutuksen tutkimuksen, kriittisen koulutussosiologian ja nuorisotutkimuksen kentillä.Hallinnan teorian viitekehyksessä tarkasteltava koulutuspolitiikan muutos muodostaa tutkimuksen makrokontekstin.Empiirisen analyysin kohteena on yrittäjyyskasvatuksen vastaanotto peruskoulussa siten, kuin se näyttäytyy yläkoulun opettajien teemahaastatteluiden ja peruskoulun päättöluokkaisten nuorten yrittäjyysaiheisten kirjoituskilpailutarinoiden valossa.Tutkimuksen kantava ajatus on, että uusliberalistiseen hallintaan sisältyy neuvottelun ja vastarinnan mahdollisuuksia.Koulutuspolitiikan muutos ei luo katkosta koulun vakiintuneisiin arvoihin, tehtäviin ja käytäntöihin, vaan siinä "vanhat" ja "uudet" pyrkimykset ja ideaalit kohtaavat ja risteävät.Toimijatason aineistoja ja diskursiivisen ja narratiivisen sosiaalipsykologian tutkimusotteita hyödyntäen tutkimuksessa osoitetaan tapoja, joilla uusliberalistisen hallinnan tarjoamia yrittäjyyden ja yrittäjämäisyyden ideaaleja myötäillään, muunnetaan, epäillään ja haastetaan koulussa.Tavoitteena on hahmotella yrittäjyyskasvatuksen suhdetta koulun vakiintuneisiin arvoperustaisiin diskursseihin ja diskursiivisiin käytäntöihin, varsinkin perinteisiin koulutettavuuskäsityksiin. Lisäksi pohditaan yrittäjyyskasvatuksen suhdetta yrittäjyyden kulttuurisiin jäsennyksiin.Tutkimuksessa avataan myös tapoja, joilla koulun yrittäjyyskasvatuksessa luodaan sukupuoleen ja yhteiskuntaluokkaan liittyviä eroja sekä näiden mukaisia erilaistavia oletuksia yksilöiden koulutettavuudesta, kyvyistä ja kykyjen hierarkioista.Väitöskirja koostuu kuudesta artikkelista ja yhteenveto-osasta.Artikkeleissa on kyse opettajahaastatteluaineistoon (artikkelit I ja II) ja kirjoituskilpailuaineistoon (arvi tikkelit III-VI) kohdistuneista analyyseista, joissa tarkasteltiin seuraavia kysymyksiä ja pohdittiin niitä suhteessa uusliberalistiseen hallintaan ja siihen sisältyvään yrittäjäminän eetokseen: Millaisia tulkintoja yrittäjämäisyys ja yrittäjyys saavat koulussa, ja millä tavoin koulun vakiintuneet diskurssit ja diskursiiviset käytännöt ohjaavat, suuntaavat ja muovaavat näitä tulkintoja?Huomio kohdistettiin erityisesti koulun perinteisiin koulutettavuusdiskursseihin.Siksi kysyttiin, millaisia koulutettavuuden tulkintoja yrittäjyyskasvatuksessa muodostuu, millaiset kyvykkyyden muodot siinä määrittyvät tavoiteltaviksi ja ei-tavoiteltaviksi, ja miten yrittäjyyskasvatuksen koulutettavuustulkinnat kohtaavat koulun vallitsevat koulutettavuuskäsitykset.Lisäksi selvitettiin, millaisia sukupuoleen ja yhteiskuntaluokkaan liittyviä eroja ja eriarvoisuuksia koulun yrittäjyystulkinnat luovat; ketkä/millaiset ihmiset määrittyvät yrittäjämäisiksi tai yrittäjiksi, ja ketkä suljetaan pois yrittäjämäisen yksilön ja yrittäjän positioista.Edelleen kysyttiin, miten koulun yrittäjyystulkinnat suhteutuvat kulttuurisiin käsityksiin yrittäjyydestä.Tutkimus osoitti, että yrittäjyyskasvatuksen vastaanotto toteutuu peruskoulussa diskursiivisena kamppailuna, jossa yrittäjyyden ja yrittäjämäisyyden uusia kasvatusideaaleja yhtäältä sulautetaan ja sopeutetaan koulun perinteisiin arvoihin, tavoitteisiin ja koulutettavuuskäsityksiin. Yrittäjyyskasvatuksen vastaanotossa luotiin koulun käytäntöjen pysyvyyttä ja jatkuvuutta ensinnäkin korostamalla koulun perinteistä tehtävää kansalliseen kansalaisuuteen kasvattajana ja ylläpitämällä koulun historiallisesti vaalimia työ-ja kansalaiskasvatuksen arvoja, kuten vaatimattomuutta, ahkeruutta, rehellisyyttä, solidaarisuutta ja yhteisöllistä huolenpitoa.Nämä asettuivat vastakkaisiksi kasvuhakuiseen yrittäjyyteen kytketyille kilpailullisuuden ja voiton tavoittelun arvoille, jotka näyttäytyivät koulun perinteisiin päämääriin ja arvoihin nähden kiistanalaisina.Toiseksi yrittäjyyteen liittyvää kyvykkyyttä arvioitiin koulun vakiintuneen kykykäsityksen mukaisella logiikalla eli tulkitsemalla yksilöiden kyvykkyys luonnolliseksi lahjakkuudeksi ja erottamalla pään ja käden taidot toisistaan.Toisaalta yrittäjyyskasvatuksen vastaanottoon peruskoulussa liittyy tutkimustulosten perusteella koulun perinteisten arvojen ja kykytulkintojen haastamista sekä uusliberalistisen koulutusajattelun mukaisia muutos-ja kehittämishenkisiä toiveita ja pyrkimyksiä.Vaikka yrittäjyyteen liittyvää kyvykkyyttä arvioitiin koulun kykykäsityksen mukaisesti, asetettiin kyvyt uuteen arvojärjestykseen: koulun perinteisesti arvostama teoreettinen ja tiedollinen älykkyys menetti arvoaan, kun taas sosiaalinen ja käytännöllinen kyvykkyys sekä luovuus saivat uudenlaista statusta.Yrittäjäkyvykkyys -siten kuin se opettajien tulkinnoissa ja koulun toteuttamassa kirjoituskilpailussa määrittyi -ei edustanut koulun perinteistä tulkintaa "tosiälystä".Yrittäjyyskasvatuksessa kyseenalaistettiin laajemminkin koulun tieto-ja teoriapainotteisuus ja kannatettiin koulun työtapojen uudistamista käytäntöpainotteisemmiksi, joustavammiksi, osallistavammiksi ja työelämälähtöisemmiksi.Vaikka yrittäjyyskasvatuksessa koulun perinteinen kykyhierarkia haastettiin, koululle ominainen kykytulkintojen jäsentäminen sukupuolen ja yhteiskuntaluokan mukaan säilyi.Koulussa, kuten laajemminkin kulttuurissamme, yrittäjyyttä koskevat minuuden, kyvykkyyden ja toimijuuden konstruktiot määrittyivät enemmän maskuliinisiksi kuin feminiinisiksi.Koulussa yrittäjyyttä ja yrittäjämäisyyttä tulisi nykyisen koulutuspoliittisen näkemyksen mukaan tarjota kaikille, mutta tutkimus osoitti, vii että eri yksilöillä on sukupuolensa, luokkansa ja näihin yhdistetyn kyvykkyytensä puolesta erilainen pääsy yrittäjän ja yrittäjämäisen yksilön positioihin.Tutkimuksen perusteella pojat -erityisesti sosiaalisesti ja/tai käytännöllisesti kyvykkäät pojatolivat tyttöjä lähempänä yrittäjyyskasvatuksessa tavoiteltavaksi määrittynyttä minuutta ja kyvykkyyttä.Yrittäjyyskasvatuksessa avautui toimijuuden tiloja varsinkin kahdenlaiselle luokkaperustaiselle maskuliinisuudelle -keskiluokkaiselle menestyvälle miesyrittäjyydelle ja vaatimattomalle, "kunnon työmies" -tyyppiselle työväenluokkaiselle yrittäjyydelle.Yrittäjyyden sosiaalinen tarinavaranto jäsensi opettajien ja oppilaiden yrittäjyystulkintoja. Yrittäjyyttä tarkasteltiin yksilö-ja piirrekeskeisesti ja se nähtiin sankarillisena ja kunniallisena työnteon muotona.Koulussa kuitenkin myös kyseenalaistettiin kulttuurista käsitystä yrittäjyydestä moraalisesti hyvänä toimintana, ja yrittäjyys näyttäytyi ristiriitaisempana sosiaalisena konstruktiona kuin koulun ulkopuolisessa kulttuurissa.Yrittäjyyskasvatus tuotti koulun ja opettajien käsiteltäväksi koulun arvoihin ja tehtäviin liittyviä dilemmoja.Ensimmäinen dilemma -joka liittyy koulutettavuuden määrittelyihin -koski sitä, että koulun tulee sekä pyrkiä edistämään kaikkien yksilöiden yksilöllistä, uniikkia lahjakkuutta että varmistaa samojen perusvalmiuksien opettaminen kaikille.Toiseksi yrittäjyyskasvatuksessa ratkottavaksi dilemmaksi muodostui se, että koulun tulee yhtäältä varjella yhteisöllisyyteen, huolenpitoon ja solidaarisuuteen liittyviä "pehmeitä" arvoja ja suojella nuoria työelämän ja kilpailuyhteiskunnan "kovilta" arvoilta, ja toisaalta karaista heitä kohtaamaan epävarmat työmarkkinat ja markkinatalouden vaatimukset lisäämällä työelämälähtöistä toimintaa koulussa.Vaikka yrittäjyyskasvatus ei tutkimuksen perusteella uhkaa koulun arvojen ja perinteisen tehtävien jatkuvuutta eikä myöskään horjuta koulun institutionaalista kykykäsitystä, näyttää se virittävän tarpeen puolustaa ja vaalia näitä.Yrittäjyyskasvatus hallintana tuo koulun käsiteltäväksi yritysmaailmasta lähtöisin olevia diskursseja ja metaforia, uudentyyppisiä tulkintoja kyvyistä ja lahjakkuudesta sekä koulun perinteisistä arvoista poikkeavia ideologioita luoden näin moraalisia jännitteitä ja dilemmaattista diskursiivista ympäristöä kouluun.Tutkimus tarjoaa uudenlaisen, totutusta poikkeavan teoreettis-metodologisen näkökulman yhteen koulukeskustelun ajankohtaisimmista teemoista.Tutkimuksessa yrittäjyyskasvatuksen vastaanotto näyttäytyy sekä moniäänisempänä että jännitteisempänä kuin aikaisempi aihepiirin tutkimus on tuonut esille.Lisäksi tutkimus tarjoaa laajempiakin tarkastelukulmia siihen, millaiset minuuden ja kyvykkyyden muodot ovat tutkimusajankohdan yhteiskunnallis-kulttuurisessa tilanteessa tavoiteltavina pidettyjä, ja millä tavoin käsitykset ihanteellisesta minuudesta ja kyvykkyydestä rakentavat, ylläpitävät ja vahvistavat sosiaalisia eroja.
Author: Maija Korhonen
Institution: University of Eastern Finland
Language: Finnish
Subfield: Gender Studies
Field: Social Sciences
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W3097398713
