Year: 2020
Type: dissertation
Abstract: Kaulavaltimon endarterektomia (CEA) on kirurginen toimenpide, jolla ennaltaehkäistään aivoinfarkteja hoitamalla kaulavaltimoahtaumaa. Toimenpide voi parantaa aivojen verenkiertoa ja sitä kautta sillä saattaa olla vaikutuksia myös kognitiivisiin toimintoihin. Magnetoenkefalografia (MEG) mahdollistaa tiedon saamisen siitä, kuinka toimenpide voi vaikuttaa kognitiivisen toiminnan taustalla olevaan aivojen sähköiseen toimintaan. Aikaisemman tutkimuksen tulokset eivät ole yhteneväisiä siitä, miten toimenpide voi vaikuttaa kognitiiviseen toimintaan. Tarkkaavuuden ja työmuistin neuraalisia mekanismeja ei ole aiemmin tarkasteltu MEG:n avulla CEA:aan liittyen. Tutkimuksessamme tarkastelemme, vaikuttaako tämä toimenpide työmuistin ja tarkkaavuuden neuraaliseen perustaan MEG:lla mitattuna. Analysoimme tapahtumasidonnaisia herätevasteita (ERF) kolmelta eri mittauskerralta leikkaushoidon jälkeen (n=5). Työmme on eksploratiivinen ja se tarjoaa suuntaviivoja sille, mitä tekijöitä tulevassa tutkimuksessa pitää ottaa huomioon. Tutkimuksemme tuloksien perusteella ei voida osoittaa, että toimenpiteellä olisi selkeää vaikutusta tarkkaavuuden tai työmuistin neuraaliseen perustaan. Löysimme viitteitä siihen, että leikkaushoito vaikuttaa tarkkaavuuteen liittyvään aivojen sähköiseen toimintaan, mutta näiden muutoksien merkitykset ovat epäselviä. Tutkimuksemme johtopäätös on, että tulevissa tutkimuksissa on perusteltua käyttää toiminnallisen aivokuvantamisen menetelmiä yhdessä kognitiivisen suoriutumisen arvioinnin kanssa, jotta leikkaushoidon mahdolliset vaikutukset kognitioon ymmärrettäisiin paremmin. Myös operoidun kaulavaltimon puolen mahdollinen vaikutus on syytä huomioida.
Authors: Maria Peura, Markus Sääskilahti
Language: English
Subfield: Cardiology and Cardiovascular Medicine
Field: Medicine
Domain: Health Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W3106064768