Making politics cool : Youth and political engagement in neoliberal Japan
Year: 2020
Type: article
Abstract: Jo vuosikymmenien ajan japanilaiset ovat yhä enenevässä määrin etääntyneet politiikasta. Erityisesti nuoret ovat poliittisesti apaattisia. He näkevät politiikan riitaisena, vaikeana, ja merkityksettömänä heidän elämälleen. Tämä tutkielma tarkastelee nuorten tokiolaisten muodostaman luovan yhteisön liikettä, joka pyrkii torjumaan tämän kaltaisia negatiivisia merkityksiä tekemällä politiikasta normaalin ja trendikkään osan nuorisokulttuuria ja jokapäiväistä elämää. Tutkimus keskittyy kolmeen mediaan joiden kautta tavoitetta pyritään edistämään: NEUT Magazine, HIGH(er) Magazine ja Making-Love Club. Nämä edustavat jatkuvuutta aiemmalle SEALDs (Students Emergency Action for Liberal Democracy) opiskelijaliikkeelle, joka myös pyrki normalisoimaan politiikkaan osallistumisen. SEALDs liike toimi lyhyesti vuosina 2015-2016, aikana, jota on kuvattu konfrontatiivisen politiikan uudelleennousuna vuoden 2011 Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Tämän tutkielman mukaan poliittinen apatia Japanissa on seurausta vuosikymmeniä jatkuneelle prosessille, jossa vastakkainasetteluun perustuva politiikka on stigmatisoitu ja jossa kansalaisyhteiskunta on depolitisoitu ja alistettu palvelemaan uusliberaalin valtion tavoitteita. Tutkielma kyseenalaistaa näkemyksen, jonka mukaan vuoden 2011 jälkeen nousseet protestiliikkeet edustavat laajemman poliittisen osallistumisen elpymistä ja väittää, että kiinnittämällä tarkempaa huomiota tavallisten kansalaisten näkemyksiin politiikasta, voidaan muodostaa parempi ymmärrys poliittisesta etääntymisestä Japanissa. Tutkielma kysyy: Kuinka uusi liike pyrkii normalisoimaan poliittisen osallistumisen käytännössä? Minkälaisen poliittisen subjektin tämä prosessi luo? Mikä on sen merkitys nuorison poliittiselle osallistumiselle uusliberaalin Japanin kontekstissa? Tutkielma hyödyntää lingvististä antropologiaa käsitteellistääkseen pyrkimyksen normalisoida politiikan ”metapragmaattiseksi projektiksi”. Tämä projekti pyrkii muuttamaan politiikan negatiivisia assosiaatioita ”metapragmaattisen strategioiden” avulla, jotka asettavat poliittisen diskurssin uusiin konteksteihin ja luovat sille siten uusia merkityksiä. Analyysi perustuu ensisijaisesti aineistoon, joka on kerätty noin kolmen kuukauden kenttätyön aikana Tokiossa haastattelujen, julkisissa tapahtumissa tehdyn osallistuvan havainnoinnin sekä edellä mainitun kolmen median julkaiseman sisällön tarkastelun kautta. Liikkeen strategiat pyrkivät välttämään liikkeen poliittisen diskurssin marginalisoimisen sopeutumalla olemassa oleviin neutraalin ja ei vastakkainasettelevan keskustelun tärkeyttä korostaviin kieli-ideologioihin. Yhdistämällä poliittisen diskurssin osaksi nuorisokulttuuria ja jokapäiväistä elämää, liike pyrkii tekemään politiikasta houkuttelevan ja helposti lähestyttävän trendikkyyden merkin, jota voi hyödyntää oman identiteetin ja sosiaalisen erottuvuuden luomisessa. Vedoten monimuotoisuuden ja osallisuuden arvoihin, ja osoittaen miten jokapäiväiset kontekstit ja kokemukset voivat toimia politiikkaan osallistumisen perustana, liike pyrkii laajentamaan käsityksiä legitiimistä poliittisesta toimijuudesta. Näiden uusien merkitysten ja strategioiden edellyttämä subjekti on liberaali, individualistinen poliittinen kuluttaja, joka näkee politiikan itsensä toteuttamisen ja sosiaalisen erottautumisen kenttänä. Käytännössä se edustaa jo olemassa olevan individualistisen, uusliberaalin ja kulutuskeskeisen subjektiivisuuden politisoimista. Politiikan normalisoimista tavoitteleva metapragmaattinen projekti luo uuden tilan kriittiselle poliittiselle diskurssille. Politisoimalla aiemmin epäpoliittisten subjektien kulutuskäytänteitä, se osoittaa miten uusliberaalit logiikat voivat luoda pohjan poliittisen toimijuuden laajenemiselle, eikä pelkästään sen rajoittamiselle. Huomion kiinnittäminen tämän uuden diskursiivisen tilan tulevaan kehitykseen, ja siihen miten subjektit osallistuvat politiikkaan sen kautta, mahdollistaa hienovaraisemman ymmärryksen poliittisesta osallistumisesta Japanissa.
Source: Työväentutkimus Vuosikirja
Author: Sakari Mesimäki
Language: English
Topic: Youth, Politics, and Society
Subfield: Sociology and Political Science
Field: Social Sciences
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W3110279645