Work

Neuromuscular Exercise for Low Back Pain : Efficacy among female healthcare workers in biopsychosocial framework

Year: 2020
Type: dissertation
Abstract: Selkäkipu on yleinen fyysisesti raskaissa ammateissa, kuten hoitotyössä, joka sisältää paljon selkää kuormittavia työtehtäviä: nostoja, potilassiirtoja, kumarassa asennossa työskentelyä, toistuvaa selän koukistus- ja ojennusliikettä, kiirettä ja stressiä. Hyvä fyysinen kunto ei todennäköisesti yksinään riitä suojaamaan selkää fyysisiltä kuormitustekijöiltä. Luultavasti tarvitaan myös kykyä hallita ja kontrolloida selän asentoja ja liikkeitä niin työssä kuin vapaa-ajalla. Lisäksi selän terveyteen vaikuttavat monet muut biopsykososiaaliset tekijät. \n \nVäitöskirja ja sen osajulkaisut perustuvat UKK-instituutissa vuosina 2011-2015 toteutettuun satunnaistettuun kontrolloituun interventiotutkimukseen (NURSE RCT; NCT01465698), jonka tavoitteena oli tutkia 1) 6 kk kestäneen pilatestyyppisen, selän neutraaliasennon hallintaan tähtäävän neuromuskulaarisen harjoittelun, 2) selkäneuvonnan tai 3) näiden yhdistelmän vaikutuksia ja kustannusvaikuttavuutta selkäkivun intensiteettiin, pelko- ja välttämiskäyttäytymiseen sekä sairauspoissaoloihin ja elämänlaatuun verrattuna 4) kontrolliryhmään, johon ei kohdennettu mitään interventiota. Ajoittaista tai sub-akuuttia selkäkipua potevat koehenkilöt (n = 219) rekrytoitiin Tampereen kaupungin terveys- ja sosiaalitoimen toimipisteistä (vuodeosastot, kotisairaanhoito, avopalvelut ja vanhainkoti) sekä Tampereen Sydänkeskuksen, Tekonivelsairaala Coxan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan eri osastoilta, joissa työ oli fyysisesti kuormittavaa. \n \nVäitöskirjatutkimuksessa alkuperäisen NURSE RCT:n neljään tutkimusryhmään arvotut yhdistettiin kahdeksi ryhmäksi: Lihaskuntoarjoitteluryhmä (n = 110) koostui sekä pilatesryhmään että yhdistelmäryhmään (pilates + selkäneuvonta) arvotuista. Vertailuryhmä (n = 109) muodostui ryhmistä, jotka eivät harjoitelleet (selkäneuvontaryhmä sekä kontrollit, jotka osallistuivat vain tutkimusmittauksiin). Tutkimuksessa arvioitiin selän neutraaliasennon hallintaan tähtäävän, sovelletun pilatestyyppisen lihaskuntoharjoittelun vaikutuksia selkäkivun intensiteettiin, selän liikehallintaan, pelko- ja välttämiskäyttäytymiseen, fyysiseen kuntoon sekä työhön liittyviin muuttujiin, sekä arvioitiin harjoitteluaktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Alkutilanteessa analysoitiin myös tutkimusjoukon työtä haittaavaan selkäkipuun, fyysiseen toimintakykyyn ja työkykyyn vaikuttavia tekijöitä, sekä selvitettiin tutkimuksen interventioiden vaikuttavuuden mittaamiseksi käytettävien fyysisten testien toistettavuus. \n \nNeuromuskulaarisen, sovelletun pilatestyyppisen harjoitteluohjelman tavoitteena oli selän neutraalialueen hallinnan avulla selkäkipujen vähentäminen sekä hoitotyössä vaadittavan lihasvoiman ja –kestävyyden lisääminen. Muita harjoitusohjelman tavoitteita olivat: 1) lisätä selän tukevuutta harjoituksilla, joissa selkään kohdistuva kuormitus on pieni, mutta selkää tukevien lihasten aktiivisuus on suuri, 2) lisätä vartalon lihasten kestävyyttä, 3) lisätä alaraajojen voimaa toiminnallisilla kyykistysharjoituksilla, 4) parantaa asennon ja tasapainon hallintaa vartalon lihasten yhtaikaisen lihasaktiivisuuden (co-contraction) avulla, 5) hyödyntää selän tukemisessa hengityksen avulla saavutettu vatsaontelon paineen lisääntyminen ja 6) lisätä liikkuvuutta rintarangassa, sekä lonkka- ja nilkkanivelissä. \n \nHarjoitusohjelma kesti 6 kk ja siinä edettiin progressiivisesti kolmelle eri vaativuustasolle. Tavoitteena oli harjoitella kaksi kertaa viikossa: intervention kahden ensimmäisen kuukauden aikana ohjatussa ryhmässä (taso I) ja sen jälkeen (tasot II ja III) kerran viikossa ohjatussa ryhmässä ja kerran omatoimisesti harjoitusvideon tai kirjallisen ohjelman mukaan. \n \nKeskimääräisiä harjoittelukertoja 24 viikon aikana oli 26,3 (tavoitellusta 48 kerrasta) eli noin 1,1 kertaa viikossa. Tällä harjoittelumäärällä selkäkivun intensiteetti, työtä haittaava kipu, pelko- ja välttämisuskomukset sekä vaikeudet raskaissa hoitotyön tehtävissä vähenivät tilastollisesti merkitsevästi verrattuna harjoittelemattomien ryhmään. Selän liikehallinta ja vatsalihasvoima paranivat, mutta muissa kuntotekijöissä ei tapahtunut muutosta. Harjoitteluaktiivisuus vaikutti tuloksiin. Vähintään kerran viikossa harjoitelleiden selkäkivun intensiteetti väheni 6 kk:n seurantamittauksissa 43%, mikä on myös kliinisesti merkittävä tulos. \n \nHarjoitteluaktiivisuus oli tavoiteltua matalampi. Vuorotyö, matala koulutustaso, fyysiseen aktiivisuuteen liittyvät pelot ja uskomukset sekä matalampi alkutilanteen kuntotaso olivat yhteydessä alhaisempaan harjoittelumäärään. Koska vain toteutunut harjoittelu voi olla tehokasta ja vaikuttavaa, hyvin suunnitellun ja toteutetun harjoitusohjelman lisäksi suurta huomiota pitäisi kiinnittää niin interventiotutkimuksissa kuin käytännön asiakastyössäkin tekijöihin, joiden avulla harjoitusaktiivisuutta saataisiin kohennettua. Näiden tekijöiden selvittely vaatii vielä lisätutkimuksia.
Language: English
Open Access status: green
Funders: Kela, Tays
OpenAlex ID: W3111634287
Cites: 377
Cited by: 2
Related to: 9