Year: 2021
Type: dissertation
Study design: Observational Study
Abstract: Tutkimusnäyttö kehotietoisuuden ja hyvinvoinnin yhteydestä on viime vuosina lisääntynyt, mutta on edelleen paikoin ristiriitaista ja vähäistä. Lisäksi kehotietoisuuden eri aspekteja on tutkittu vähän aktiiviliikkujien ja urheilijoiden keskuudessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia subjektiivisen kehotietoisuuden eri aspektien yhteyttä urheilijoiden ja aktiiviliikkujien koettuun hyvinvointiin. Lisäksi tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten aktiiviliikkujat ja urheilijat eroavat interoseptiivisen herkkyyden, kehovalppauden, kehokompetenssin, sekä yksityisen ja julkisen kehotietoisuuden suhteen. Subjektiivisen kehotietoisuuden viittä eri osa-aluetta mitattiin kolmen kyselylomakkeen avulla. Hyvinvoinnin mittareina toimivat tutkittavien arviot tyytyväisyydestä itseensä ja elämäänsä. Koehenkilöiden (n=49) kyselylomakkeista saatuja pistemääriä analysoitiin Pearsonin korrelaatiokertoimella sekä monimuuttujaisen lineaarisen regressioanalyysin avulla. Tutkimuksen ensimmäinen päätulos oli, että kahdella subjektiivisen kehotietoisuuden aspektilla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys hyvinvoinnin mittariin. Tulosten perusteella havaittiin, että yksityinen kehotietoisuus sekä julkinen kehotietoisuus olivat negatiivisesti yhteydessä hyvinvointiin ja yhteydet olivat tilastollisesti merkitsevät. Tutkimuksen toinen päätulos oli, että urheilijat ja aktiiviliikkujat eivät eronneet subjektiivisen kehotietoisuuden aspektien suhteen, mutta urheilijat kokivat korkeampaa hyvinvointia aktiiviliikkujiin verrattuna. Tulokset antavat ymmärtää, että subjektiivinen kehotietoisuus ja hyvinvointi voivat olla yhteydessä toisiinsa. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat aikaisempia tutkimuksia sen suhteen, että korkea yksityinen kehotuntemus ja julkinen kehotietoisuus ovat yhteydessä alhaisempaan hyvinvointiin. Toisaalta tulokset eivät näyttäneet kehotietoisuuden eroavan liikunta-aktiivisuuden mukaan. Tutkimuksen tulokset viittaavat lisäksi siihen, että urheilijoiden hyvinvointi ei ole yhteydessä sisäisen tai ulkoisen kehotietoisuuden tasoon. Tutkimuksen tulokset korostavat tarvetta subjektiivisen kehotietoisuuden eri osa-alueiden lisätutkimukselle. Keskeistä olisi selventää, miten ja milloin ne ovat yhteydessä hyvinvointiin. Näin voidaan saada lisää tietoa siitä, mitkä kehotietoisuuden eri aspektit lisäävät tai vähentävät hyvinvointia. Lisäksi on tarpeen tuoda tutkimuksen avulla tarkennusta siihen, voidaanko erilaisten harjoitusten avulla edistää adaptiivista kehotietoisuutta. Tulevaisuudessa on myös tarve selvittää tarkemmin, miten liikunnan ja eri kehotietoisuuksien osioiden yhteydet saattavat vaikuttaa urheilijoiden hyvinvointiin, itseluottamukseen, suorituskykyyn sekä motivaatioon.
Author: Rachel Tokola
Language: English
Subfield: Developmental and Educational Psychology
Field: Psychology
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W3173956586