Year: 2021
Type: article
Study design: Systematic Review
Abstract: Tiivistelmä Covid-19-tautiin mahdolisesti liittyvät pitkäkestoiset oireet on pantu merkille niin terveydenhuollon ammattilaisten kuin sosiaalisen median potilasryhmien keskuudessa. Tällä hetkellä ilmiön laajuus ja kliininen kuva ovat epäselviä ja taudinkuvan patofysiologia on tuntematon Tässä kirjallisuuskatsauksessa kartoitetaan ensiksi, millaista tutkimusta aiheesta on tehty koskien toisaalta subjektiivisia oireita ja toisaalta objektiivisempia lääketieteellisiä löydöksiä Covid-19 taudin aiemmin sairastaneilla. Sen jälkeen kuvataan oireiden prevalenssia ja raportoituja lääketieteellisistä löydöksistä. Kirjallisuuskatsaus perustuu Pubmed-tietokannassa tehtyyn strukturoituun hakuun, joka kattoi: 1. Oireprevalennsitutkimuksia, 2. Lääketieteellisiä löydöksiä kartoittavia tutkimuksia, 3. Tapausselostuksia harvinaisista tautimuodoista. Mukaan hyväksyttiin vain tutkimukset, joissa Covid-19-tapaukset oli varmennettu PCR- tai vasta-ainetutkimuksilla, ja jotka kattoivat ajanjakson, jossa Covid-19 diagnoosista oli kulunut vähintään kolme viikkoa. Oireprevalenssia koskevat havainnot eri tutkimuksissa olivat hyvin heterogeenisiä. Varmistaaksemme tätä havaintoa, lajittelimme tutkimukset suhteessa akuutin taudin vaikeusasteeseen ja kyselyn ajankohtaan suhteessa akuuttiin tautiin. Vaikka pyrimme näin tuottamaan homogeenisempiä ryhmiä, havaitut prevalenssit näiden ryhmien sisällä vaihtelivat paljon. Päätelmä on, että nämä muodostamamme ryhmät eroavat toisistaan tai niiden oireiden kyselyssä käytetyt tutkimusasetelmat. Identifioimissamme tutkimuksissa inkluusiokriteeri oli usein ainoastaan aiempi Covid-19 tauti ja kohorttien ominaisuudet olivat suhteellisen heikosti kuvattuja. Tämän takia tutkimukset eivät ole vertailukelpoisia. Tutkimuksissa ei ollut kontrolliryhmiä, joka myös haittaa analyysiä. Väsymys ja hengenahdistus olivat yleisimmät raportoidut oireet. Kliinisen tuntumamme perusteella jotkin oireet vaikuttavat yleisemmiltä kuin väestössä yleensä. Näitä olivat hiustenlähtö ja hajuaistin menetys. Kuitenkin ilman kontrolliryhmää arvio on epävarma. Lääketieteellisiä löydöksiä kartoittaneissa tutkimuksissa epänormaalien löydösten osuus oli kohtalaisen suuri koskien monia eri elimiä. Tutkimuksissa ei usein ollut kontrolliryhmää, mutta kliinisen käsityksemme mukaan monien löydösten suhteen poikkeavien osuus oli suurempi kuin väestössä yleensä. Keuhkojen CT-kuvissa poikkeavat löydökset olivat yleisiä mattalasimuutosten ollessa yleisin löydös. Keuhkojen toimintakokeissa diffuusiokapasiteetin alenema oli yleisin löydös. Vaskulaaripatologioita tutkittiin suurten suonten PET-kuvantamisella, aivojen PET-kuvantamisella, joka kuvastaa metabolista astetta, jolle vaskulaarinen etiologia on mahdollinen, kynsipedin videokapillaroskopialla ja retinan angiografialla Löydökset viittasivat suurten suonten vaskuliittiin, aivojen hypometaboliaan, mikroverenkierron osalta löydökset olivat vaihtelevia. Sydämen MRI:ssä ja echokardiografiassa poikkeavien löydösten osuus oli suuri. Ihomuutosten suhteen oli havaintoja pitkittyneistä iho-oireista. Tutkimuksissa havaittiin myös viitteitä alentuneesta kognitiosta ja psykiatrisesta sairastavuudesta. Yhteenvetona voidaan todeta, että Covid-19 jälkeisten oirekuvien ymmärtämiseksi tarvitaan kohorttitutkimuksia joissa potilasryhmät ovat homogeenisempia, kohortin ominaisuudet on kuvattu selkeämmin ja tutkimusasetelmassa on asianmukaiset kontrolliryhmät. Eri elimiä koskevat poikkeavat löydökset vaikuttavat yleisiltä. Nämä löydökset ovat hyvä lähtökohta sairausentiteettien patofysiologioiden kartoittamiseen tähtäävien tutkimusten suunnitteluun.
Source: Työväentutkimus Vuosikirja
Author: K. Virtanen
Language: English
Subfield: Clinical Neurology
Field: Medicine
Domain: Health Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W3196484367