Intersectionality in Finnish Policy : Examining Equality and Non-Discrimination in Finnish Municipalities
Year: 2021
Type: article
Abstract: Intersektionaalisuuden käsite on muodostunut yhä keskeisemmäksi tutkimuksen, politiikan ja aktivismin kentillä niin globaalisti kuin Suomessakin. Tämän tutkielman tarkoitus on tarjota systemaattinen katsaus intersektionaalisuuden ilmenemisestä, merkityksestä ja käytäntöönpanosta suomalaisten kuntien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa. Tutkielma täyttää merkittävän tutkimusvajeen, sillä intersektionaalisuutta ei ole tutkittu systemaattisesti politiikan kontekstissa Suomessa. Analyysiosioon on sisällytetty intersektionaalisuuteen läheisesti liittyviä termejä, kuten moniperusteinen syrjintä. Tutkielma nojaa intersektionaalisuuden käsitteeseen liittyviin genealogisiin, teoreettisiin, metodologisiin ja paradigmaattisiin keskusteluihin. Viiden suuren tai keskisuuren suomalaisen kunnan (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja Rovaniemi) tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien tarkastelussa hyödynnettiin kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Lisäksi kuntien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön parissa toimivien työntekijöiden kanssa käytyjä sähköpostikeskusteluja käytettiin aineistona. Kuntien koko ja sijainti eri puolilla Suomea vaikuttivat niiden valintaan. Analyysissa hahmotettiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien eroja ja yhtäläisyyksiä yleisesti sekä liittyen tutkimuksen kohteena olevaan terminologiaan. Intersektionaalisuutta sovellettiin kahden kunnan suunnitelmissa eriävin tavoin. Siihen viitattiin eksplisiittisesti työkaluna, joka mahdollistaa risteävien identiteetin ominaisuuksien tarkastelun, joko painottaen sukupuolen merkitystä yhtenä kategoriana tai ilman kyseistä painotusta. Lisäksi intersektionaalisuus yhdistettiin epämääräisesti syrjivien yhteiskunnallisten rakenteiden purkamiseen. Moniperusteinen syrjintä, jonka käsitettä käytettiin suurimmassa osassa kunnista, ei ollut selvästi erotettavissa intersektionaalisuuden käsitteestä. Kiinnostusta intersektionaalisuuden ja moniperusteisen syrjinnän laajempaan käyttöön ilmeni. Molemmat käsitteet, erityisesti intersektionaalisuus, koettiin kuitenkin vaikeasti ymmärrettävinä ja käytäntöön yhdistettävinä. Käsitteiden parempi määrittely ja selittäminen, henkilökunnan kouluttaminen sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskäytäntöjen yhdistäminen nousivat esiin tapoina parantaa niiden käytäntöönpanoa.
Source: Työväentutkimus Vuosikirja
Author: Josefina Kuusikallio
Language: English
Subfield: Law
Field: Social Sciences
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W3196879275