”Yhdessä yritetään tehdä parasta mahdollista varhaiskasvatusta ja laatua jokaisen lapsen päivään” : Varhaiskasvatuksen moninaiset johtamisrakenteet ja johtaminen
Year: 2021
Type: article
Study design: Observational Study
Abstract: Tässä arvioinnissa tarkastellaan johtamisrakenteita ja johtamista suomalaisessa varhaiskasva-tuksessa. Arviointi toteutetaan vuosina 2020–2023 kahdessa vaiheessa ja tämä raportti kattaa arvioinnin ensimmäisen vaiheen. Raportti keskittyy varhaiskasvatuksen organisaatiorakenteisiin, päiväkodin johtajien työnkuvaan sekä johtamistyötä edistäviin ja estäviin tekijöihin.Arviointia varten kerättiin aineistoa kahdella eri kyselyllä, joista ensimmäinen oli suunnattu kuntien ylimmille varhaiskasvatuksesta vastaaville viranhaltijoille ja toinen päiväkodin johtajille sekä perhepäivähoidon ohjaajille. Molemmat kyselyt toteutettiin alkuvuodesta 2021, ja aineis-tonkeruussa olivat mukana kaikki Manner-Suomen kunnat sekä yksityiset palveluntuottajat. Varhaiskasvatuksen ylimpien viranhaltijoiden kyselyn vastausprosentti oli 97 ja päiväkodin johtajien ja perhepäivähoidon ohjaajien kyselyn noin 54 prosenttia. Arviointiaineistoilla haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1) Millaisia varhaiskasvatuksen johtamis- ja päätöksenteon-järjestelmiä Suomessa on? 2) Ketä varhaiskasvatuksen johtajan tehtävissä työskentelee ja mil-lainen heidän työnkuvansa on? 3) Millaista johtamisosaamista ja kehittämistarpeita arvioinnin pohjalta voidaan tunnistaa?Varhaiskasvatuksesta vastaavat viranhaltijat pitivät johtamisen ja päätöksenteon rakenteita var-haiskasvatuksen näkökulmasta toimivina ja arviot olivat samansuuntaisia eri kokoisissa kunnissa. Oman organisaation vahvuuksiksi nimettiin muun muassa toimiva yhteistyö, kunnan ketteryys esimerkiksi päätöksenteossa ja organisaation selkeät työnkuvat. Samaiset seikat tai paremminkin niiden vähäisyys eli yhteisöllisyyden ja yhteistyön puute, pienten organisaatioiden haavoittuvuus sekä epäselvät työnkuvat ja päätöksenteon rakenteet mainittiin myös kehittämiskohteiksi.Kunnallisten ja yksityisten päiväkotien johtajille ja perhepäivähoidon ohjaajille suunnatussa kyse-lyssä johtajuuden eri alueet oli jaettu pedagogiikan, henkilöstö-, talous-, palvelu- ja digijohtamiseen sekä sidosryhmäyhteistyöhön ja viestintään. Yhtäältä vastaajat arvioivat omaan työnkuvaansa liittyviä väittämiä pääosin positiivisesti. Toisaalta noin neljäsosa päiväkodin johtajista arvioi 4työnkuvansa olevan raskas ja alaisten määrän liian suuri. Eniten päiväkodin johtajien ja perhepäi-vähoidon ohjaajien työaikaa kului henkilöstö- ja pedagogiikan johtamiseen. Avovastauksissa omaa työtä innostaviksi tekijöiksi mainittiin muun muassa työn merkityksellisyys sekä pedagogiikan että henkilöstöjohtaminen. Työtä hankaloittaviksi tekijöiksi nimettiin muun muassa kiire, työn pirstaleisuus ja ennakoimattomuus. Johtajien työnkuvat olivat vaihtelevia, mutta työnkuvasta riippumatta useimmat kaipasivat enemmän tukea työhönsä.Päiväkodin johtajien ja perhepäivähoidon ohjaajien arvioihin omasta työstä vaikuttivat alaisten ja työkokemuksen määrä sekä se, työskentelikö vastaaja kunnallisen vai yksityisen työnantajan palveluksessa. Sen sijaan esimerkiksi johtamismalli tai se, millä kielellä vastaajan alaisuudessa olevissa yksiköissä järjestettiin lakisääteistä varhaiskasvatusta, ei tuottanut vastaajien välisiä eroja. Pienten kokonaisuuksien johtajien vastaukset moniin väittämiin olivat usein myönteisempiä, kuin keskikokoisten tai suurten kokonaisuuksien johtajat. Suurten kokonaisuuksien johtajat raportoi-vat enemmän johtamiseen liittyviä haasteita, mutta arvioivat puolestaan joitain varajohtajuuteen liittyviä rakenteita toimivammiksi kuin muut vastaajat. Johtajat, joilla oli vähän työkokemusta, arvioivat oman osaamisensa heikommaksi ja toivoivat muita enemmän tukea johtamistyöhönsä. Arvioinnin tulosten pohjalta varhaiskasvatuksen johtamisrakenteita ja johtajien työnkuvia on syytä tarkastella niin kansallisesti kuin paikallisesti ja pohtia, kuinka kaikki johtajat vaihtelevissa työnkuvissaan saavat riittävästi tukea johtamistyöhönsä. Tähän voitaisiin joiltain osin vastata mo-nipuolisilla johtamiskoulutuksilla. Myös tuoreiden johtajien tukemiseksi ja työelämään kiinnitty-miseksi on hyvä luoda toimivia ja pysyviä rakenteita. Yksi tapa voisi olla erilaisten mentoroinnin ja kollegiaalisen tuen muotojen sekä työnohjauksen kehittäminen ja suuntaaminen erityisesti vasta työnsä aloittaneille johtajille. Myös päiväkodin johtajien muuttuvat kelpoisuusehdot tulevat vaikuttamaan siihen, ketä johtajina työskentelee vuoden 2030 jälkeen. Jo tässä vaiheessa on syytä suunnitella sitä, kuinka saadaan mahdollisimman moni päiväkodin johtajana työskentelevä tai johtajan työstä haaveileva suorittamaan kasvatustieteen maisterintutkinto ennen siirtymäajan päättymistä.
Source: Työväentutkimus Vuosikirja
Language: Finnish
Subfield: Education
Field: Social Sciences
Domain: Social Sciences
SDG: Zero hunger
Open Access status: green
OpenAlex ID: W3217719830