Jyväskylän yliopiston kampusalueiden ekologinen tila ja luonnonarvohehtaarit 2025
Year: 2025
Type: article
Abstract: Nature loss will not stop on its own. Its active tackling requires knowledge, awareness, and will. The university must assess its environmental impact not only in its value chains but also in the biodiversity of its campus area. This report describes how the impact on the nature of campus areas can be measured using nature value hectares and provides examples of actions that would improve the state of campus nature. The aim was to set a baseline against which the University of Jyväskylä and other campus operators can compare the environmental impact of their future actions. The campus areas of JYU also serve as a living lab for testing a new metric for assessing the ecological status of habitat types in the built environment. To determine the hectares of natural value, the green areas of the campus areas were classified into built environment and natural habitat types. The campus areas included wooded parks, shrubbery, yards, new meadows, open parks, vegetation along streets and parking areas, and vegetation integrated into buildings. In addition, the campus areas had heath forests, herb-rich forests and one wooded traditional biotope. In total, green areas covered about half of the campus areas. The ecological state of the habitat types on the campus areas was assessed, and the total number of nature value hectares was calculated based on the results. This report serves as a preliminary baseline for monitoring the development of biodiversity on campus areas. The preliminary baseline will have to be updated during the future follow-ups since the indicators that are currently being piloted are most likely to be adjusted. The weighted average ecological state of the campus areas was 0.65, and the total number of hectares of natural value was 10.6. Half of the nature value hectares were located in Seminaarinmäki, just over a tenth in Mattilanniemi, Ylistönrinne, and the Konnevesi research station, and one percent in the Ruusupuisto campus area. The number of nature value hectares can be further increased by expanding green areas and improving ecological state. For example, by increasing new meadows and amount of deadwood, and removing alien species, the number of nature value hectares could be increased by approximately 10 % in relation to the preliminary baseline within a few years. In addition, land use planning must consider the impact of activities carried out on campus areas on, for example, endangered species, and cultural values, as these impacts cannot be measured through natural value hectares. Natural value hectares serve as a tool for monitoring biodiversity on a regional level in campus areas. Regardless of who owns the areas, all parties operating on campus areas must cooperate to preserve nature on campus areas and achieve nature positive goals. Luontokato ei pysähdy itsekseen. Sen aktiivinen torjuminen vaatii tietoa, tiedostamista ja tahtoa. Yliopistojen on huomioitava luontovaikutuksensa paitsi arvoketjuissaan, myös kampusalueiden luonnon monimuotoisuudessa. Tässä raportissa kuvataan, miten kampusalueiden luontoon kohdistuvia vaikutuksia voidaan mitata käyttäen luonnonarvohehtaareja, ja annetaan esimerkkejä toimista, joilla kampusluonnon tila paranisi. Tavoitteena oli asettaa vertailutaso, johon Jyväskylän yliopisto ja muut kampusalueen toimijat pystyvät suhteuttamaan tulevien toimenpiteidensä luontovaikutukset. JYU:n kampusalueet toimivat samalla kokeiluympäristönä uuden mittarin, rakennetun ympäristön luontotyyppien ja niiden ekologisen tilan arvioinnin pilotoinnissa. Luonnonarvohehtaarien määrittämiseksi kampusalueiden viheralueet luokiteltiin rakennetun ympäristön ja luonnon luontotyyppeihin. Kampusalueilla esiintyi rakennetun ympäristön puustoisia puistoja, pensaikoita, maanvaraisia pihoja, uusniittyjä, avoimia puistoja, katujen, aukioiden ja pysäköintialueiden kasvillisuutta sekä rakennuksiin integroitua kasvillisuutta. Lisäksi kampusalueilla esiintyi luonnon luontotyyppien kangasmetsiä, lehtoja sekä yksi puustoinen perinnebiotooppikuvio. Kaikkiaan viheralueet kattoivat noin puolet kampusalueista. Kampusalueiden luontotyyppien ekologinen tila inventoitiin, ja tulosten perusteella laskettiin luonnonarvohehtaarien kokonaismäärä. Kyseinen tulos on alustava vertailutaso kampusalueiden luonnon monimuotoisuuden kehityksen seurannalle. Alustava vertailutaso tulee päivittää myöhemmin seurannan yhteydessä. Kampusalueiden pinta-alalla painotettu ekologisen tilan keskiarvo oli 0,65 ja luonnonarvohehtaarien summa yhteensä 10,6 hha. Puolet luonnonarvohehtaareista sijaitsi Seminaarinmäellä, reilut kymmenesosat Mattilanniemessä, Ylistönrinteellä ja Konneveden tutkimusasemalla sekä prosentti Ruusupuiston kampusalueella. Luonnonarvohehtaarien määrää voi kasvattaa edelleen viheralueiden pinta-alaa lisäämällä ja ekologista tilaa parantamalla. Esimerkiksi uusniittyjen, lahopuun ja pensaiden lisäämisellä sekä vieraslajien poistamisella pystyttäisiin muutaman vuoden kuluessa kasvattaa luonnonarvohehtaarien määrää noin 10 % suhteessa alustavaan vertailutasoon. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee huomioida erikseen kampusalueilla tehtävien toimien vaikutukset esimerkiksi uhanalaisiin lajeihin ja kulttuuriarvoihin, sillä näitä vaikutuksia ei voi luonnonarvohehtaareiden kautta mitata. Luonnonarvohehtaarit toimivat kampusalueiden alueperustaisena luonnon monimuotoisuuden seurannan työkaluna. Kaikkien kampusalueilla toimivien tahojen tulee tehdä yhteistyötä kampusalueiden luonnon vaalimiseksi ja luontopositiivisuustavoitteiden saavuttamiseksi.
Source: JYU Reports
Institution: University of Jyväskylä
Language: English
Subfield: Management, Monitoring, Policy and Law
Field: Environmental Science
Domain: Physical Sciences
Open Access status: hybrid
OpenAlex ID: W4414966636