Aivoinfarktipotilaiden toiminnanohjauksen spontaani kuntoutuminen kuuden ja 12 kuukauden seurannassa
Year: 2014
Type: dissertation
Abstract: Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat kansantaloudellisesti erittäin merkittävä tautiryhmä, ja niistä aiheutuu suurta haittaa yksilön elämänlaadulle ja työkyvylle. Aivoverenkiertohäiriöistä 80 % on aivoinfarkteja eli aivoverenkierron heikentymisestä tai pysähtymisestä syntyneitä kudosvaurioita. Aivoinfarktin jälkeen kognitiivisten toimintojen, kuten toiminnanohjauksen, heikentyminen on yleistä. Toiminnanohjauksella viitataan kontrollimekanismeihin, jotka organisoivat ja säätelevät muita tiedonkäsittelyprosesseja päämääräsuuntautuneen toiminnan aikaansaamiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, tapahtuuko aivoinfarktipotilaiden toiminnanohjauksessa spontaania kuntoutumista kuuden ja 12 kuukauden seuranta-aikana. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, onko aivoinfarktipotilaiden toiminnanohjaus heikentynyt verrattuna terveeseen ikäryhmään, vaikuttaako infarktin lateraalisuus potilaiden kuntoutumiseen ja korreloivatko tässä tutkimuksessa käytetyt toiminnanohjausta arvioivat menetelmät keskenään. Tutkimuksen aineisto koostui 54 potilaasta, joille tehtiin laaja neuropsykologinen tutkimus sairastumisen akuuttivaiheessa sekä seurantatutkimukset kuuden ja 12 kuukauden kuluttua sairastumisesta. Toiminnanohjausta tutkittiin Trail Making -testillä (TMT), Stroopin testillä, Rey-Osterrieth Complex Figure Test -tehtävän (ROCFT) kopiointiosiolla ja sanasujuvuustehtävillä (P-A-S, eläimet). Aivoinfarktipotilaiden toiminnanohjaus oli heikentynyt sairastumisen jälkeen verrattuna terveeseen ikäryhmään arviointimenetelmästä ja tutkimusajankohdasta riippuen 4 46 %:lla potilaista. Heikentyminen oli voimakkainta sairastumisen akuuttivaiheessa. Toiminnanohjauksen havaittiin kuntoutuvan spontaanisti ensimmäisen kuuden ja 12 kuukauden aikana sairastumisen jälkeen. Aivoinfarktin lateraalisuudella oli vaikutusta toiminnanohjauksen spontaaniin kuntoutumiseen siten, että oikean hemisfäärin infarktiin sairastuneisiin potilaisiin verrattuna vasemman hemisfäärin infarktiin sairastuneiden potilaiden suoritukset paranivat useammilla neuropsykologisilla arviointimenetelmillä tutkittuna. Tutkimuksessa käytettyjen toiminnanohjauksen arviointimenetelmien väliset korrelaatiot vaihtelivat välillä .06 .77. Korkein korrelaatio löytyi sanasujuvuustehtävän P-A-S-osion ja Stroopin testin oikeiden vastausten lukumäärän väliltä. Toiminnanohjauksen spontaania kuntoutumista ilmeni etenkin ensimmäisen puolen vuoden aikana infarktiin sairastumisesta, ja alustavaa näyttöä saatiin myös toiminnanohjauksen eri osatoimintojen eriaikaisesta kuntoutumisesta. Tieto toiminnanohjauksen mahdollisesta spontaanista kuntoutumisesta on rohkaisevaa, sillä toiminnanohjauksen on todettu olevan yhteydessä mm. työllistymismahdollisuuksiin.
Author: Sami Eriksson
Language: Finnish
Subfield: Rehabilitation
Field: Medicine
Domain: Health Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W645899583