Work

Miksi koeputkihedelmöityshoidot epäonnistuvat?

Year: 2012
Type: dissertation
Study design: Observational Study
Abstract: ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen koulutusohjelma Tammiaho, Annakaisa: Miksi koeputkihedelmöityshoidot epäonnistuvat?Why do IVFtreatments fail?Opinnäytetyö, 26 sivua Opinnäytetyön ohjaaja: naistentautien erikoislääkäri, dos.Maritta Hippeläinen Marraskuu 2012 Avainsanat: lapsettomuus, IVF, koeputkihedelmöityshoitojen onnistuminen Hedelmöityshoitojen määrä on kasvanut noin 19 % kymmenessä vuodessa.Vuonna 2009 Suomessa syntyneistä lapsista 4,2 % sai alkunsa koeputkihedelmöityshoidolla (in vitro fertilization eli IVF).Vaikka IVF kehitettiin alun perin munanjohdinperäisen hedelmättömyyden hoidoksi, sitä käytetään nykyisin kaikissa lapsettomuustilanteissa, jos muilla hoitomenetelmillä ei ole saavutettu tulosta.Arviolta 50-80 % potilaista saa lapsen hedelmöityshoidoilla.Tämän työn tavoitteena oli selvittää, miten onnistuneet IVF-hoidot poikkeavat epäonnistuneista hoidoista.Työ koostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä omasta aineistosta.Aineisto kerättiin Kuopion yliopistollisen sairaalan lapsettomuusyksikön Doctorex-rekisteristä vuosilta 1996-2007 ja synnytystiedot sairaalan synnytysrekisteristä. Työssä verrattiin lapsen syntymään johtaneita hoitoja epäonnistuneisiin hoitoihin.Aineisto käsiteltiin SAS-ja SPSS-tilasto-ohjelmilla.Tutkimusryhmässä, jossa hoito johti lapsen syntymään, oli 415 naista.Vertailuryhmä koostui 789 naisesta, jotka eivät saaneet lasta.Yhteensä aineisto sisältää 2675 hoitokerran tiedot, 469 synnytykseen johtanutta ja 2206 epäonnistunutta hoitoa.Taustatekijöiden vertailun luotettavuutta huononsi puuttuvien tietojen määrä.Ryhmien välillä ei ollut merkittävää eroa naisten iässä (32,1 ± 4,3 v /32,8 ± 4,8 v) eikä painoindeksissä (23,2 ± 4,5 /23,9 ± 5,1).Hoitoperusteet, hoitoprotokolla, käytetty hedelmöitysmuoto (IVF/ ICSI), ja lääkkeet olivat myös samankaltaiset.Onnistuneissa hoidoissa saatiin merkittävästi enemmän munasoluja (9,3 ± 6,7 / 5,4 ± 6,5), p<0.5 ja hedelmöityneitä alkioita (5,5 ± 4,4 / 2,5 ± 3,6), ja niitä päästiin myös pakastamaan useammin kuin epäonnistuneissa.52,6 % annetuista hoidoista johti lapsen syntymään.Hoito onnistui yleensä 1.-2.kerralla.Epäonnistuneita hoitoja annettiin keskimäärin 2,8 (1-11 pakastesiirrot mukaan lukien).Kirjallisuuden mukaan lapsettomuushoitojen onnistumiseen vaikuttavat naisten ikä, paino, elintavat, lapsettomuuden etiologia sekä stressitekijät.KYS:n lapsettomuusrekisterin kliiniset tiedot olivat siinä määrin puutteelliset, että tarkempaa analyysiä lapsettomuuden syiden ja elintapojen vaikutuksesta hoitojen onnistumiseen ei voitu tehdä.Painolla ja iällä ei yllättäen näyttänyt olevan vaikutusta, ei myöskään lääkkeillä tai hoitomuodolla.Hoidon onnistumista näyttäisi ennakoivan hyvä hedelmöityskelpoisten munasolujen määrä.Lapsen saaneiden oletettua pienempi määrä oli yllättävä löydös ja vaatii jatkotutkimuksia.
Author: Tammiaho, Annakaisa
Language: Finnish
Field: Medicine
Open Access status: green
OpenAlex ID: W6983421536
Cites: 38
Cited by:
Related to: 10