Voimaominaisuuksien kehittyminen joukkuevoimistelun huipputasolla : voimatestistön käyttöönoton yhteydet harjoittelumotivaatioon ja koheesioon
Year: 2020
Type: dissertation
Abstract: Tämä pro gradu -tutkielma toteutettiin yhteistyössä Suomen Voimisteluliiton kanssa. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, saadaanko Suomen Voimisteluliiton uusien voimatestien avulla aikaan muutoksia joukkuevoimistelijoiden voimaominaisuuksissa, ja onko voimatestien käyttöönotolla yhteyttä voimistelijoiden harjoittelumotivaatioon. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää, onko voimatestien käyttöönotolla yhteyttä valmennuksellisiin ratkaisuihin ja edistävätkö valmennukselliset ratkaisut joukkueen koheesiota. Tutkimuksessa käytettiin kahta tutkimusmenetelmää, käyttäen peruslähestymistapana määrällistä tutkimusotetta, ja tätä laadullisen tutkimusmenetelmän aineistolähtöisen sisällönanalyysin aiheilla täydentäen. Tutkimus toteutettiin moni-metodimenetelmän avulla. Tutkimuksen kohderyhminä olivat naisten joukkuevoimistelun maajoukkuerinkitason urheilijat ja aineisto kerättiin kahdesta naisten ja kahdesta junioreiden joukkueista. Voimistelijoita joukkueissa oli yhteensä 42. Tutkimuksen aineisto koostui voimatestien tulosten ja sähköisten kyselylomakkeiden avulla kerättyjen harjoittelupäiväkirjojen analysoinnista. Joukkuevoimistelijoiden voimaominaisuudet kehittyivät tutkimusjakson aikana, lukuun ottamatta kahden voimatestiliikkeen kohdalla havaittuja eriäviä tuloksia, joissa kehittymistä ei tapahtunut samansuuntaisesti. Harjoittelumotivaation yhteyttä voimatestituloksiin verrattaessa, havaittiin voimatestitulosten olevan positiivisesti yhteydessä harjoittelumotivaation kehittymiseen, varsinkin mittausjakson loppupuolella. Kun tutkittiin voimatestien käyttöönoton yhteyksiä valmennuksellisiin ratkaisuihin liittyen, nousi tuloksissa esiin lähinnä voimistelijoiden motivaatioon liittyviä tekijöitä. Valmennuksellisten ratkaisujen havaittiin vaikuttavan joukkueen koheesion suuntaisesti, kun tutkittiin muutosjohtamisen tekijöiden vaikutuksia ryhmäkoheesioon. Positiivisia muutoksia havaittiin joukkueenjohdon kohdistamassa huomiossa yksilön tarpeisiin ja tunteisiin liittyen, sekä ryhmän tavoitteiden ja ryhmätyöskentelyn suuntaisesti, että korkeatasoisen suorittamisen odotuksiin liittyen.
Author: Antila-Oris, Minna
Institution: University of Jyväskylä
Language: Finnish
Subfield: Orthopedics and Sports Medicine
Field: Medicine
Domain: Health Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W6987990162