Work

Kodin ja koulun yhteistyö – oletus yhteisestä ymmärryksestä?

Year: 2020
Type: dissertation
Abstract: Yhdessä toimiessaan koululla ja kodilla on mahdollisuus tuottaa näkyviksi niitä systeemisiä malleja, joissa lapsi toimii ja joiden väliset siirtymät ovat lapsen kehityksen kannalta erityisen merkittäviä (Bronfenbrenner 1986, 723). Kodin ja koulun yhteistyötä kuvataankin yhdeksi merkittävimmistä koulun kehittämisen kohteeksi ja kehittymisen välineeksi (esim. Epstein & Sanders 2006; Epstein 2013). Suomalaisessa koulukulttuurissa on pitkään vaadittu kodin ja koulun yhteistyön kehittämistä (ks. Launonen & Pulkkinen 2004, 33; Välijärvi 2005, 110), mutta käytettävät toimintatavat ovat edelleen suppeita (Sormunen 2012, 41, 47). Yhteistyön kehittämisvelvoite on kouluilla (Perusopetuslaki 3§), ja myös huoltajat nimeävät aloitteellisen roolin koululle (Sormunen 2012). Se, että koulun toimintakulttuurinen muutos tapahtuu ja saa myös ympäröivän yhteisön hyväksynnän, vaatii kuitenkin vahvaa visiota ja toteuttamishalua (Jóhannsdóttir 2018). Koulun ja kodin yhteistyön tutkiminen onkin nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan, sillä yhteiskunnan moninaistuminen tarkoittaa myös lapsen elämänpiirien moninaistumista, ja vaatimukset osallisuuden vahvistamisesta ovat lisääntyneet. Tämä väitös kokoaa yhteen kolme kodin ja koulun yhteistyöhön liittyvää osatutkimusta, joissa tutkittavaa ilmiötä lähestyttiin sekä ohjausasiakirjoissa että opettajien puheissa rakentuvana. Yhteenveto-osan teoreettisessa viitekehyksessä esitellään kodin ja koulun yhteistyötä ja kuvataan seikkaperäisesti peruskoulua toimintaympäristönä tuoden esille niin historiallisia kuin koulutuspolitiikkaan liittyviä näkökulmia, jotka syventävät ymmärrystä kodin ja koulun yhteistyötä muovaavista tekijöistä. Tutkimuskysymyksiin vastaavat seuraavat osatutkimukset: Osatutkimus I: Tutkimuksessa syvennyttiin kodin ja koulun yhteistyön normiohjaukseen ja kysyen millaisia merkityksiä kodin ja koulun yhteistyö saa normiohjauksessa. Tutkimusaineisto muodostui 1.6.2015 voimassa olleista normiohjauksen asiakirjoista eli perusopetuslaista ja -asetuksesta, valtioneuvoston tavoitteita ja tuntijakoa koskevasta asetuksesta, oppilas- ja opiskelijahuoltolaista sekä perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteista. Diskurssianalyysin avulla tutkimuksessa havaittiin, että kodin ja koulun yhteistyön taustalla on oletus yhteisestä ymmärryksestä, jonka rakentuminen jää kuitenkin epäselväksi. Vanhempien osallisuus rajautui ensisijaisesti omaa lasta koskevaksi toiminnaksi, ja yhteistyön merkityksenä korostui mahdollisuus liittyä annettuun kouluyhteisöön tai myöntyä sen vaatimuksiin. Poikkeamat yhteisestä ymmärryksestä asettivat huoltajan yksilönä koulun instituutiona vastaan. Osatutkimus II: Toisessa osatutkimuksessa perehdyttiin siihen, miten kodin ja koulun yhteistyö ymmärretään Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 (POPS 2014), joka astui voimaan 1.8. 2016. Tutkimuksessa havaittiin, että yhteistyötä koskeva ohjaus jakaantuu neljään teemaan: arvoihin liittyvään yhteistyöhön, yhteistyöhön kulttuurisena kohtaamisena, tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseen ja yhteistyössä tarjottavaan oppimisen tukeen. Yksityiskohtainen kodin ja koulun yhteistyön toimien ohjaus keskittyy yksilötason yhteistyötoimiin, mikä korostaa kodin ja koulun yhteistyötä oppilas- ja perhekohtaisena toimintana väistäen yhteisöllisyyden kysymyksiä. Koululla instituutiona vaikuttaa näin olevan rajattomat resurssit yhteistyön toimissa. Osatutkimus III: Tutkimuksessa selvitettiin, mitä opettajat puhuvat kodin ja koulun yhteistyöstä ja millaisia merkityksiä kodin ja koulun yhteistyölle rakentuu opettajien puheissa. Teemahaastatteluna toteutetussa tutkimuksessa haastateltiin kaikkiaan 13:a opettajaa kahdelta eri paikkakunnalta. Opettajien puheista tunnistettiin aineistolähtöisessä analyysissä kolme eri puheen aluetta: puheet yhteistyön toimista, perheestä ja opettajan yhteistyötaidoista. Opettajien puheet sisälsivät sekä yhteneviä että eroavia piirteitä. Puheen alueilta tehdyt havainnot muodostivat opettajille erilaisia toimijuuksia, joiden avulla tunnistettiin yhteistyölle laajuudeltaan erilaisia merkityksiä. Yhteistyön merkitys laajeni suhteessa opettajan harjoittamiin yhteistyötapoihin, perhepuheen sävyyn ja opettajan käsitykseen omista yhteistyötaidoistaan. Suppeimmillaan yhteistyön merkitykseksi muodostui velvollisuus, josta laajetessaan yhteistyö sai merkityksen mahdollisuuksien tarjoamisena perheelle. Laajimmillaan yhteistyö sai merkityksen yhteisen ymmärryksen etsimisenä. Kodin ja koulun yhteistyön muodot ovat vahvasti kytköksissä koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseen. Suomalaisen yhteiskunnan nopeatahtinen moninaistuminen edellyttää, että opettajilla on riittävästi valmiuksia ymmärtää opettajan työn yhteiskunnallisia ulottuvuuksia niin mikro- kuin makrotasolla. Kodin ja koulun yhteistyöstä saadaan vuosittain raportteja esimerkiksi kouluterveyskyselyn kautta. Tämän määrällisen selvityksen tuottama tieto ei riitä siihen, että yhteistyötaitojen ja –muotojen kehittäminen voitaisiin rakentaa niiden varaan. Rinnalle tarvitaan laadullista tutkimusta, joka syventää ja antaa uusia tulokulmia määrällisen tutkimustiedon keräämiseen ja tulkintaan. Tämä väitöskirjakokonaisuus pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen. Kokonaisuudessaan väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä kodin ja koulun yhteistyön moninaisista ulottuvuuksista ja antaa tieteellistä tietoa niin opettajankoulutuksen kuin koulujen toimintakulttuurien kehittämistyön tueksi.
Author: Orell, Miina
Language: Finnish
Subfield: Education
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7001551261
Cites: 107
Cited by: 48
Related to: 10