Year: 2017
Type: dissertation
Abstract: Lahden Salpausselällä on pitkät perinteet pohjoismaisten hiihtolajien kilpailuareenana. Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailut on järjestetty siellä yhteensä seitsemän kertaa seitsemällä eri vuosikymmenellä. Lisäksi Lahdessa on kilpailtu vuosittain pohjoismaisten hiihtolajien maailmancupin osakilpailut, Salpausselän kisat. Kumpaakaan näistä tapahtumista ei oltaisi voitu järjestää vuosien saatossa ilman sitoutuneiden ja kokeneiden vapaaehtoisten joukkoa. Lukuisat vapaaehtoiset ovat olleet mukana kisojen vapaaehtoistoiminnassa jo useamman vuosikymmenen ajan. Tässä laadullisessa tapaustutkimuksessa selvitettiin, millaisia merkityksiä pitkään vapaaehtoisena toimineet antavat vapaaehtoistoiminnalle Lahden MM-hiihdoissa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin Jyrkämän (2007; 2008) toimijuuden modaliteettimallin pohjalta. Modaliteettimallia hyödyntäen vapaaehtoistoimijuutta tarkasteltiin kuuden eri ulottuvuuden näkökulmasta. Aineisto koostui kuuden vapaaehtoisen teemahaastatteluista. Teemahaastatteluissa vapaaehtoiset kertoivat omista vapaaehtoiskokemuksistaan eri MM-kilpailuista sekä pohtivat vapaaehtoistoiminnan tulevaisuutta. Tutkimusaineisto teemoiteltiin teoriasidonnaisesti vapaaehtoistoiminnan ensikosketuksiin, urheiluun merkitysten rakentajana sekä yhteisön, roolien ja toimintatapojen merkityksiin. Aineiston mukaan haastatelluilla vapaaehtoisilla oli keskenään erilaisia lähtökohtia omalle vapaaehtoistoiminnan polulleen. Kokemuksista oli eroteltavissa kolme eri tapaa tulla mukaan toimintaan: oman harrastustaustan kautta, kisoissa jo työskentelevän tuttavan pyynnöstä sekä hakuprosessin avulla. Urheiluharrastuksen myötä mukaan tuleminen osoittautui näistä vahvimmin vapaaehtoisen polun jatkoa määrittäväksi tekijäksi. Harrastuneisuuden kautta mukaan tulleet vapaaehtoiset olivat työskennelleet vuosien varrella kilpailutoiminnan tehtävissä sekä suhtautuivat urheiluun tunteellisemmin. Lisäksi urheilun parissa toimineet havaitsivat laajemmin kisalajeissa tapahtuneita muutoksia sekä kokivat ne omaan vapaaehtoistoimintaan vaikuttaneiksi tekijöiksi. Vapaaehtoisyhteisön yhteenkuuluvuuden tunne rakentui vapaaehtoisten kokemuksissa erityisesti jaetun kiireen ja aherruksen normiston kautta. Yhteisön normien vahvuutta kuvasi myös pitkään vapaaehtoisena toimineiden suhtautuminen uusiin tulokkaisiin, joiden ei koettu sitoutuvan ajan myötä luotuihin toimintatapoihin totutulla tavalla. Aika osoittautui tutkimuksessa sekä vapaaehtoistoimijuuden merkityksellisyyttä vahvistavaksi että heikentäväksi koordinaatiksi. Vuosikymmenten varrella aika on luonut yhteisöstä osaavan ja tiiviin sekä vahvistanut vuosikymmenten varrella sen erilaisia tottumuksia, rooleja ja toimintatapoja. Toisaalta postmodernin piirteet haastavat perinteistä vapaaehtoistoimijuutta. Vahvimmin vapaaehtoistoimijuuden merkityksellisyys rakentui tutkimuksessa tuntemisen ja haluamisen sekä täytymisen ja osaamisen modaalisuuksien kautta. Tulevaisuuden vapaaehtoiskulttuurin rakentamisessa on tärkeää huomioida nämä kaikki modaalisuudet. Tulevaisuudessa oleelliseksi tekijäksi nousee myös kirjavoituvan vapaaehtoisjoukon sekä ammattihenkilöstön välisen yhteistyön ja kommunikaation tukeminen.
Author: Ihamäki, Anniina
Institution: University of Jyväskylä
Language: Finnish
Subfield: Sociology and Political Science
Field: Social Sciences
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7015518581