Naisia majakanvartijasta äärimmäisen sosiaaliseen : autististen naisten näkemyksiä omasta sosiaalisuudestaan ja sosiaalisista suhteistaan
Year: 2025
Type: dissertation
Abstract: Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää autististen naisten käsityksiä omasta sosiaalisuudestaan, sosiaalisista suhteistaan sekä niihin liittyvistä haasteista ja kuormitustekijöistä. Autismitutkimuksen kentällä tutkimus naisista ja aikuisista on verrattain vähäistä verrattuna siihen, miten paljon autismia on kaiken kaikkiaan tutkittu. Naisten autismikirjon piirteiden tunnistamiseen liittyy problematiikkaa, joka vaikuttaa diagnosointiin ja sen myötä tuen saamiseen. Tutkimuksen laajana viitekehyksenä toimii neuromoninaisuuden viitekehys. Neuromoninaisuus asetti tiettyjä suuntaviivoja tutkimuksen kielelle sekä tutkimuksen tekoon liittyville valinnoille. Laadullinen tutkimus, jonka keinoin tämä tutkimus toteutettiin, istuu neuromininaisuuden periaatteisiin. Tutkimukseen osallistui viisi autismikirjolla olevaa aikuista naista. Aineisto kerättiin haastattelemalla heitä ensin kerran, jonka jälkeen aineistoa täydennettiin lisähaastattelulla. Haastattelut suoritettiin kullekin haastateltavalle suotuisimmalla tavalla joko keskustelemalla puhelimitse tai kasvotusten, tai antamalla kirjalliset vastaukset. Haastatteluissa naiset jakoivat omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan sosiaalisuuden eri aspekteista ja pohtivat autististen naisten sosiaalisuutta myös yleisemmin. Tutkimuksessa apuna oli myös autismikirjolla oleva yhteyshenkilö, joka auttoi autistisille sopivien ratkaisujen löytämisessä ja mahdollisti myös muun ajatustenvaihdon tutkimuksen aiheeseen liittyen. Haastatteluiden pohjalta saatu aineisto käsiteltiin teemoittelemalla. Tutkimuksen tulosten perusteella autististen naisten sosiaalisuus näyttäytyy monipuolisena niin hyvässä kuin pahassakin. Autistiset naiset kuvasivat vahvuuksiaan olevan avoimuuden ja rohkeuden sosiaalisissa tilanteissa. Sosiaalisuuteen painottuvien aihepiirien lisäksi myös muiden kuin siihen liittyvien vahvuuksien huomaaminen on tärkeää. Naiset kertoivat kallistuvansa kohti pieniä ja tiiviitä sosiaalisia piirejä. Läheisissä ihmissuhteissa korostuu myös vertaisten merkitys. Nämä luovat puitteet myös niille tilanteille, jotka tuntuvat mieleisiltä; selkeä agenda tai aihe, jotka tuntuvat merkityksellisiltä. Mieleisten ja luontevien asioiden kääntöpuolena ovat kuormittavilta ja haastavilta tuntuvat asiat. Tutkimuskirjallisuuden aiemmin tunnistamat tekijät tällä saralla, kuten maskaaminen ja sanattomaan viestintään liittyvät haasteet kävivät ilmi myös tässä tutkimuksessa. Lisäksi aisteihin liittyy kuormitusherkkyyttä, joka vaikeuttaa sosialisointia. Toiminnanohjauksen vaikeudet, kuten ajan hahmottaminen ja toisaalta esimerkiksi yhteydenpito kavereihin ovat aiheita, joiden vaikutusta sosiaalisuuteen ei välttämättä heti tule ajatelleeksi. Tutkimuksen viitekehysten ja tulosten pohjalta ympäristö näyttäytyy vaikuttavana tekijänä siihen, miltä autististen naisten sosiaalisuus näyttää ja mikä on heidän kokemuksensa siitä. Neurotyypillisten ehdoilla rakennettu yhteiskunta ei aina tue autististen naisten osallisuutta ja mahdollista omana itsenään olemista. Tietoisuuden lisääminen kaikissa sidosryhmissä on tärkeää, jotta täysipainoinen yhteiskunnallinen osallistuminen olisi mahdollista kaikille neurotyypeille. Tutkimuksen tulosten pyrkimyksenä on kuvata sosiaalisuuden eri aspekteja. Tutkimukseni pohjalta voidaan todeta naisten autismikirjon yleisesti olevan tärkeä jatkotutkimusaihe. Tarkempien tutkimusaiheiden tulisi pohjautua autismiyhteisön tarpeisiin, joten osallistava tutkimusote puoltaa paikkaansa myös jatkossa.
Source: UTUPub (University of Turku)
Author: Metsämäki, Tytti
Institution: University of Turku
Language: Finnish
Subfield: Cognitive Neuroscience
Field: Neuroscience
Domain: Life Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7020991834
