Work

Tasapainoharjoittelun ja plyometrisen nopeusvoimaharjoittelun vaikutus tasapainoon ikääntyneillä naisilla

Year: 2020
Type: dissertation
Study design: Clinical Trial
Abstract: Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, onko plyometrisellä nopeusvoimaharjoittelulla (PLY) tai tasapainoharjoittelulla (BAL) merkitystä ikääntyneiden naisten tasapainoon. Tutkimus kesti yhteensä 12 viikkoa ja siihen osallistui 19 naista, jotka olivat 60 – 69 -vuotiaita. Tutkimus koostui kolmesta mittauskerrasta: alkumittaus (ennen neljän viikon harjoittelua), loppumittaus (heti harjoittelun päätyttyä) ja seurantamittaus (seitsemän viikon tauon jälkeen). Koehenkilöt jaettiin etukäteen tehdyn kyselyn perusteella kahteen ryhmään: PLY-ryhmä (hyppy) (n=10) ja BAL-ryhmä (tasapaino) (n=9). Neljän viikon intervention aikana koehenkilöt osallistuivat joko hyppy- tai tasapainoharjoituksiin sekä keskivartaloa vahvistaviin kuntosaliharjoituksiin. Mittaukset toistettiin lisäksi 7 viikkoa harjoittelujakson päättymisestä (detraining -jakso). Tutkimuksessa mitattiin EMG-lihasaktiivisuus viidestä alaraajan lihaksesta (vastus lateralis, soleus, medialis gastrocnemius, biceps femoris ja tibialis anterior) staattisten hyppyjen aikana, staattisen hypyn lentoaikaa, voimaa polven – ja nilkan ojennuksen ja nilkan ojennuksen aikana sekä patellarefleksin EMG amplitudi. Tasapainomittauksissa käytettiin moottoroitua tasapainolautaa, jonka alustaan sijoitetut paineanturit mittasivat horjutuksen aiheuttamaa tasapainon painekeskipisteen siirtymää. Kun tutkimuksen kahta ryhmää (PLY ja BAL) käsiteltiin yhtenä ryhmänä hypyn aikaisen lentoajan mittausten osalta, alku- ja seurantamittausten välillä datojen välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä muutos p < 0.05 (F = 3.509 ja p = 0.063) niin, että lentoaika kasvoi 2.5 % (±1.6). Ryhmien välillä ei kuitenkaan löytynyt tilastollisesti merkitsevää eroa lentoajan kasvussa. Ero alkumittauksiin säilyi merkitsevänä (p < 0.05) seitsemän viikkoa harjoittelujakson päättymisestä, jolloin seurantamittaus suoritttiin. Hypyn aikaisissa agonisti-lihasten (soleus, medial gastronecnemius, vastus lateralis) EMG aktiivisuuksissa ei havaittu muutoksia tutkimuksen aikana. Patellarefleksi ei muuttunut tutkimuksen aikana koko tutkimusaineistossa (F = 0.792 ja p = 0.464). Trendinä kuitenkin voidaan nähdä hyvin vähäinen EMG-amplitudin voimistuminen PLY-ryhmässä tutkimuksen edetessä, mutta muutos ei ole tilastollisesti merkitsevä (F = 2.012 ja p = 0.154). Polven ojennuksen voiman mittauksista voidaan kuitenkin nähdä PLY-ryhmän osalta voiman lisääntyminen mittaustulosten perusteella, kun sen sijaan BAL-ryhmässä muutos oli negatiivinen. Harjoituksella ei kuitenkaan tutkimuksessa nähty olevan tilastollista merkitystä (F = 0.792 ja p = 0.463). Ryhmien välillä ei havaittu eroa nilkan ojennuksen maksimivoimassa alkumittauksissa (p = 0.389). Ryhmiä yhtenä ryhmänä tarkasteltaessa seitsemän viikon harjoitustauon jälkeen nilkan ojennukseen osallistuneen pohkeen lihasten maksimaalinen voima heikkeni 16.3 % (±19.6). Alku- ja seurantamittausten välillä oli tällöin merkitsevä ero p < 0.05 (F = 8.142 ja p = 0.015). Tutkimuksen harjoitusinterventio ei aiheuttanut tilastollisesti merkitsevää muutosta ikääntyneiden naisten tasapainoon PLY ja BAL -ryhmien sisällä eikä koko otannassa. Tutkimuksessa saatiin vain heikko yhteys neljä viikkoa kestävän PLY- ja BAL-harjoittelun merkityksestä ikääntyneiden naisten tasapainoon. Nilkan ojennuksen maksimaalinen voiman muutos oli negatiivinen tutkimuksen aikana molemmilla koehenkilöryhmällä. Muutokset ikääntyneiden naisten hermoston ja lihasten toiminnassa asettavat haasteita fyysisten ominaisuuksien kehittämiselle. Harjoitteluaika (4 vkoa) on ehkä liian lyhyt ja harjoituskertoja oli liian vähän, kun kyseessä on ikääntyneet naiset.
Author: Mäntysalo, Arja
Language: Finnish
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7025063488
Cites: 146
Cited by:
Related to: 10