Etäteknologiaa sisältävän kuntoutuksen vaikutukset kuntoutujien fyysiseen aktiivisuuteen
Year: 2019
Type: dissertation
Abstract: Suurin osa suomalaisista ei saavuta terveysliikuntasuosituksen mukaista liikuntamäärää. Etäteknologiasta on haettu uusia keinoja väestön aktivoimiseen. Tämän tutkielman tavoite oli selvittää etäteknologiaa sisältävän kuntoutuksen vaikutuksia fyysisen aktiivisuuden eri rasittavuustasoihin (kevyt, keskiraskas, raskas ja kokonaisaktiivisuus) kuntoutujilla. Tutkielmassa pyrittiin myös selvittämään, eroaako sydän-, TULES- ja KIILA-kuntoutusryhmät toisistaan lähtötilanteessa fyysisiltä, psykososiaalisilta tai demografisilta tekijöiltään. Tavoitteena oli lisäksi tarkastella kuntoutusryhmien välisiä eroja kuntoutusjakson aikana havaittujen fyysisen aktiivisuuden muutosten osalta. Tutkielmassa tutkittiin myös, mitkä fyysiset ja psykososiaaliset tekijät selittävät mahdollista fyysisen aktiivisuuden lisääntymistä. Tutkimus oli osa laajempaa tutkimushanketta: Etäteknologian vaikuttavuus ja käytettävyys Kelan tavanomaisessa kuntoutuksessa ja uudenlaisessa innovatiivisessa etäkuntoutuksessa. Tutkimus oli prospektiivinen kohorttitutkimus, jossa kuntoutujat (N=36) saivat ohjausta kuntoutuskurssin läsnäolokerroilla sekä etäteknologian kautta. Kuntoutujien fyysistä aktiivisuutta mitattiin aktiivisuusrannekkeella ennen kuntoutusta ja kuuden kuntoutuskuukauden jälkeen. Tilastollisina menetelminä käytettiin pareittaisten otosten T-testiä, Wilcoxonin Signed Rank –testiä, yksisuuntaista varianssianalyysiä, Kruskall-Wallisin testiä, Khiin neliötä ja lineaarista regressioanalyysiä. Tutkielmassa havaittiin eroja kuntoutusryhmien välillä lähtötilanteessa. TULES- ja sydän-ryhmät erosivat toisistaan kokonaisaktiivisuuden (p=0.009), kevyen aktiivisuuden (p=0.050) ja sukupuolijakauman (p=0.018) suhteen lähtötilanteessa. KIILA-ryhmäläiset kokivat lähtötilanteessa sosiaalisen elämänlaatunsa heikommaksi kuin TULESryhmäläiset (p=0.049) ja sydän-ryhmäläiset (p=0.036). Tutkielmassa todettiin etäteknologian vaikuttavan merkitsevästi kuntoutujien kevyeen fyysiseen aktiivisuuteen (+20min/vrk p=0.002). Kuntoutusryhmien välillä ei havaittu eroja kevyen fyysisen aktiivisuuden muutoksessa (p=0.160). Kevyen aktiivisuuden muutosta selittävä malli selitti 47.1% kevyen aktiivisuuden muutoksen vaihtelusta ja sopi hyvin aineistoon (F(9,23)=4.171; p=0.003). Kevyen fyysisen aktiivisuuden kasvuun liittyi kuntoutujan alhaisempi ikä (ß=-0.527, p=0.004), alhaisempi kevyen aktiivisuuden määrä lähtötilanteessa (ß=-0.544, p=0.004) sekä elämänlaadun heikkeneminen psyykkisellä (ß=-0.401, p=0.016) ja sosiaalisella osa-alueella (ß=-0.422, p=0.014) kuntoutuksen aikana. Lisäksi kevyt fyysinen aktiivisuus heikkeni, jos kuntoutujan liikuntamotivaatio suuntautui kuntoutuksen aikana enenevissä määrin liikunnasta saatavaan mielihyvään ja nautintoon (ß=-0.485, p=0.040). Kevyt fyysinen aktiivisuus kohentui henkilöillä, joilla kuntoutuksen aikana elämänlaadun ympäristötekijöissä tapahtui parannusta (ß=0.544, p=0.002) ja, jotka kuntoutuksen aikana kokivat liikuntamotivaationsa kumpuavan enenevissä määrin liikunnan merkityksellisyydestä (ß=0.398, p=0.037). Tutkielman tulokset herättävät kysymyksiä, joita tulee vahvistaa laadukkaalla suuremman otoksen pitkittäistutkimuksella sekä monimenetelmätutkimuksella. Jatkossa olisi aiheellista tutkia, miksi aktiivisuuden lisäys keskittyy kuntoutujilla vain kevyeen aktiivisuuteen. Vaikutuksen suuntaamiseksi raskaampiin aktiivisuustasoihin, tulisi selvittää keinoja, joilla tämä vaikutus saataisiin aikaan. Parhaiten hyötyvän kohderyhmän selvittämistä tulisi suunnata kuntoutusryhmän sijaan ikä- ja aktiivisuustasotekijöihin. Etäteknologian vaikuttavuutta voidaan ilmeisesti tukea suuntaamalla ohjausta elämänlaadun ympäristötekijöiden kohentamiseen. Etäteknologiaa sisältävässä kuntoutuksessa tulisi huomioida, että etäteknologiaa sisältävä kuntoutus näyttäisi lisävään ulkoista liikuntamotivaatiota, josta psykososiaalinen hyvinvointi voi kärsiä. Tämä olisi hyvä huomioida kuntoutusryhmän valinnassa, ohjauksellisissa tukitoimissa kuntoutuksen aikana sekä teknologian kehittämisessä.
Author: Vuorenpää, Sanna
Institution: University of Jyväskylä
Language: Finnish
Topic: Physical Activity and Health
Field: Medicine
Domain: Health Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7028415941
