Aivojen rakenteellinen konnektiivisuus ADHD-aikuisilla
Year: 2019
Type: article
Study design: Observational Study
Abstract: Tavoitteet. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Valtaosalla oireet jatkuvat aikuisuuteen, mutta monista haittavaikutuksistaan huolimatta aikuisiän ADHD:n tutkimus on ollut vähäistä. Nykykäsityksen mukaan ADHD-oireiden taustalla on laajoja rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia aivoalueiden muodostamissa kognitiivisiin toimintoihin kytkeytyvissä hermoverkostoissa. Rakenteellinen konnektiivisuus, joka liittyy valkeassa aineessa kulkeviin hermoratoihin, on myös alueiden välisen toiminnallisen yhteistyön taustalla. Siten sen tutkiminen on olennaista ADHD-oireiden hermostollista perustaa selvitettäessä. Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella ADHD-aikuisten monimutkaisia rakenteellisen konnektiivisuuden muutoksia eksploratiivisesti koko aivojen tasolla verkostomallin avulla ja lisäksi hypoteesilähtöisesti kahdessa häiriöön usein liitetyssä hermoverkostossa, dorsaalisessa tarkkaavuusverkostossa ja perustilaverkostossa. Menetelmät. Aivojen rakenteellista konnektiivisuutta tutkittiin diffuusiopainotteisen magneettikuvauksen avulla, ja konnektiivisuuden voimakkuutta verrattiin ADHD-aikuisten (n = 39) ja terveiden verrokkien (n = 18) välillä. Koko aivojen konnektiivisuutta tarkasteltiin Network-based statistics -menetelmällä etsien rakenteelliselta konnektiivisuudeltaan ryhmien välillä eroavia verkostoja. Dorsaalisen tarkkaavuusverkoston ja perustilaverkoston konnektiivisuutta tutkittiin vertaamalla niiden sisäistä ja välistä rakenteellista konnektiivisuutta ryhmien välillä. Lisäksi tutkittiin verkostojen rakenteellisen konnektiivisuuden yhteyttä ADHD-oireiden määrään ja jatkuvan tarkkaavuuden tehtävässä suoriutumiseen. Tulokset ja johtopäätökset. ADHD-ryhmällä havaittiin lähes tilastollisesti merkitsevästi verrokkeja heikompaa rakenteellista konnektiivisuutta kahdessa verkostossa, jotka kattoivat laajasti aivojen lateraali- ja mediaalialueita ja pikkuaivot. Lisäksi dorsaalisen tarkkaavuusverkoston rakenteellinen konnektiivisuus oli ADHD-ryhmällä verrokkeja heikompaa. Heikompi konnektiivisuus oli yhteydessä vaikeampiin ADHD-oireisiin ja huonompaan suoriutumiseen jatkuvan tarkkaavuuden tehtävässä. Suurin osa koko aivojen analyysissä löydetyistä ryhmien välillä eroavista yhteyksistä oli eri hermoverkostojen, erityisesti frontoparietaaliverkoston, perustilaverkoston, somatomotorisen ja visuaalisen verkoston välisiä. Tulosten perusteella verkostomallit soveltuvat aikuisten ADHD-oireiden ja heikon tehtäväsuoriutumisen taustalla olevien rakenteellisen konnektiivisuuden muutosten tutkimiseen.
Author: Tolonen, Tuija
Institution: University of Helsinki
Language: Finnish
Subfield: Psychiatry and Mental health
Field: Medicine
Domain: Health Sciences
Keywords: attention deficit hyperactivity disorder, adult ADHD, structural connectivity, white matter, brain networks, dorsal attention network, default mode network, network-based statistics, network centrality, network modularity, clustering coefficient, network diameter, network transitivity, network robustness, network density
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7035947806
